Kolmasosa suomalaisista välttelee kaupungin keskustassa asiointia, ja tämän osuuden kasvu on ollut merkittävä viime vuosina. Keskustojen elinvoimaisuuden palauttaminen vaatii yhteistyötä kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken.

Kolmasosa (33 %) suomalaisista ilmoittaa, ettei käy mielellään kaupunkien keskustassa asioimassa. Luku on noussut seitsemän prosenttia kahdessa vuodessa. Tiedot käyvät ilmi Erikoiskaupan liitto Edun vuoden 2024 ostopolkututkimuksesta.

Kaupunkikeskustojen hiljentyminen näkyy selvästi eri puolilla Suomea.

– Olemme tavanneet eri kaupunkien edustajia ja kaikilla on yhteinen huoli kivijalkapalveluiden ja keskustojen elinvoiman suhteen, kommentoi Erikoiskaupan liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Markus Kalmi tiedotteessa.

Kaupunkikeskustojen kehitys on tärkeää myös erikoiskaupalle. Keskustat ovat oivallisia liikepaikkoja paikallisille yrityksille mutta erikois- ja käyttötavarakaupat voivat menestyä vain sellaisissa paikoissa missä on ihmisiä ja asiakasvirtoja.

– Kaupunkikeskustan elävöittämiseen tarvitaan monenlaisia toimia ja toisiaan täydentäviä palveluita. Kaupan alan yritykset haluavat olla mukana kehittämässä keskustoja ja tekemässä keskustoista jälleen paikkoja, joihin tullaan paitsi shoppailemaan niin myös viihtymään ja tapaamaan muita ihmisiä, Kalmi kiteyttää.

Nuorimmasta ikäryhmästä (16–24-vuotiaat) 59 prosenttia vastaa asioivansa keskustassa erittäin tai melko mielellään ja 15 prosenttia ei kovin tai ei lainkaan mielellään. Toisen ääripään ikäryhmästä (65+) erittäin tai melko mielellään asioivia on 29 prosenttia ja ei kovin tai ei lainkaan mielellään asioivia on 32 prosenttia. Myös sukupuolten välillä on eroja, miehistä 35 prosenttia asioi keskustassa erittäin tai melko mielellään, vastaavan luvun ollessa naisilla 40 prosenttia.

Kaupan alan yritysten toimintamahdollisuuksiin ja kuntien elinvoimaan tulisi panostaa lisää. Monissa kunnissa kaupan toivotaan elävöittävän keskustoja ja luovan työpaikkoja, mutta samalla tehdyt päätökset, kuten kaavoituksen jäykkyys ja vuokrien korkeus, vaikeuttavat kivijalkakauppojen toimintaa. Elinvoimainen keskusta tarvitsee monipuolisia palveluja, sujuvaa saavutettavuutta ja houkuttelevia tapahtumia.

– Kaupunkikeskusta on kiinnostava kohde asiointiin, mikäli se koetaan ympäristöltään mielenkiintoiseksi, turvalliseksi ja helposti saavutettavaksi. Asiointirutiineja loppujen lopuksi ohjaavat käytännöllisyys, helppous ja autoilijoilla lisäksi paikoituksen saatavuus sekä hinta. Kauppakeskukset ovat täyttäneet nämä tarpeet keskustoja paremmin ja ovat siksi kasvattaneet yhä suosiotaan. Sekä kaupalliselle asioinnille että työmatkaliikenteelle julkisen liikenteen toimivuus on olennainen tekijä, mutta pitkien etäisyyksien maassa autoilijoiden tarpeita on myös kuunneltava tarkalla korvalla. Toisena negatiivisena kaupunkipiirteenä on ollut turvattomuuden tunne, johon olisi hyvä löytää ratkaisuja kaupunkien ja yritysten yhteistyöllä. Kauppa on siellä missä ihmisetkin, kommentoi Suomalaisen Kirjakaupan toimitusjohtaja ja Erikoiskaupan liiton varapuheenjohtaja Minna Kokka.

– Kaupunkikeskustojen elävöittämisessä yhteistyö on avainasemassa. Kun kunnat, yritykset ja asukkaat yhdistävät voimansa, voidaan luoda viihtyisiä ja houkuttelevia keskustoja, joissa monimuotoinen kauppa voi kukoistaa ja ihmiset viihtyvät, lisää Kalmi.

Erikoiskaupan liiton toimeksiannosta tutkimusyhtiö Verian toteutti verkkokyselyn väestövastaavassa suomalaisessa internetpaneelissa elokuussa. Tutkimuksessa selvitettiin toimialojen ostopolkua, ostamiseen liittyvää ajattelua sekä muita edunvalvontaan vaikuttavia teemoja. Analyysivaiheessa on vertailtu muutoksia edelliseen tutkimukseen. Edellisen tutkimuksen toteutti Taloustutkimus vuonna 2022.

Kohderyhmänä olivat Suomessa asuvat yli 15-vuotiaat pois lukien Ahvenanmaan asukkaat. Kyselyn vanhin vastaaja oli 90-vuotias. Panelistit vastasivat kyselyyn elokuussa ja vastauksia kertyi kolme tuhatta. Kukin vastaaja ohjattiin vastaamaan kysymyksiin niistä tuotteista ja toimialoista, joita hän on ilmoittanut ostavansa. Kutakin toimialaa kohden kertyi noin tuhat viisisataa vastausta. Aineisto on painotettu vastaamaan vakioväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Joissakin kysymyksissä on tapahtunut pieniä sanallisia muutoksia. Joitakin vaihtoehtoja on poistettu tai lisätty ja joitakin ilmaisuja on muutettu.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)