Yhtiöiden hallituksen vastuullisuutta sekä hallituksen jäsenten motivaatiota tutkinut väitöskirjatutkija DI, KTM Klaus Breitholtz löysi väitöksessään syitä miksi liikemaailman ammattilaiset haluavat olla yhtiöiden hallituksissa mukana. Syy ei ole raha, vaan esimerkiksi halu saavuttaa yhteisiä asetettuja tavoitteita korostui vastauksissa.

Breitholtz tutki väitöskirjassaan yhtiöiden yksittäisten hallitusten jäsenten motivaatiotekijöitä olla mukana yhtiöiden hallituksessa. Hallituksessa jokaisella hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen vastuu. Hallituksen odotetaan tekevän päätöksiä yhtiön etu edellä eikä palkkiotaso varsinkaan pk-sektorilla kilpaile työsuhteiden kanssa. Mikä motivoi menestyneitä ihmisiä lähtemään mukaan yhtiöiden hallituksiin?

– Tutkittavien vastauksissa korostui halu haastaa omaa osaamistaan, antaa kaikkensa sekä tehdä töitä yhteisen päämäärän eteen. Jopa hieman yllättäen taloudelliset tekijät tai halu tulla tunnetummaksi eivät korostuneet tutkimuksessa, toteaa Breitholtz tiedotteessa.

Tutkimuksen toinen osa keskittyi yhtiöiden hallitusten sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sen vaikutukseen yhtiön liikevaihdon kasvuun.

– Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi, miten pidetään huolta työntekijöistä, yhteiskunnasta, alihankkijoista, jakelijoista. Myös suhtautuminen esimerkiksi lahjontaan sekä työehtojen noudattamiseen liittyy sosiaaliseen vastuullisuuteen, kertoo Breitholtz.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä tekijät vaikuttavat hallituksen sosiaaliseen vastuullisuuteen ja miten hallituksen vastuullisuuden tulee kehittyä, ennen kuin yhtiötason vastuullisuus voi parantua. Tutkimuksen perusteella sosiaaliseen vastuullisuuteen vaikuttaa hallituksen rakenne: erityisesti molempien sukupuolien mukana olo, riippumattomat hallituksen jäsenet sekä hallituksen koon kasvu parantavat hallituksen sosiaalista vastuullisuutta. Mitä monipuolisempi hallitus, sen positiivisemmin hallitus teki töitä sosiaalisen vastuullisuuden eteen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös hallituksen jäsenen iän vaikutusta siihen, millä tasolla he kokevat yhtiön vastuullisuuden olevan. Vanhemmat hallituksen jäsenet olivat tyytyväisempiä yhtiöiden sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tutkimuksessa ei selvitetty, johtuuko tämä esimerkiksi siitä, että he tekevät nuoria enemmän työtä sosiaalisen vastuullisuuden eteen tai siitä, että vanhempien hallituksen jäsenten odotukset ja tavoitteet vastuullisuuteen liittyen ovat matalammalla kuin nuoremmilla hallituksen jäsenillä.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yhtiön omistajien tahtotila sekä hallituksen puheenjohtajan kyky johtaa hallitusta tiiminä vaikuttavat merkittävästi hallituksen jäsenten motivaatioon. Hallituksen johtamisessa vastaajat pitivät tärkeimpänä mielekkäiden tavoitteiden asettamista sekä yhtiön että hallituksen toiminnalle. Selkeä käsitys omasta roolista hallituksessa vahvistaa halua antaa kaikkensa, kun hallitus pyrkii löytämään parhaita mahdollisia päätöksiä ja tekoja, joilla luodaan yhtiölle menestystä tulevaisuudessa.

– Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että yhtiöllä on edellytykset toimia myös tulevaisuudessa. Vastuullinen yhtiö huolehtii myös tulevaisuuden elinvoimastaan, muistuttaa Breitholtz.

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä hallitustyön onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä, minkä avulla voidaan kehittää suomalaisten yhtiöiden kilpailukykyä ja parantaa heidän hallitustyöskentelyään kasvun varmistamiseksi.

Breitholtz toimii Genevia Technologies -bioteknologiayhtiön talousjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Hän on nuorten hallitusosaajien verkoston, Future Boardin, hallituksen puheenjohtaja sekä Hallituspartnerit Ry:n hallituksen historian nuorin jäsen.

Breitholtz esittää väitöskirjansa Motivating Boards for Sustainability: The Role of Member’s Motivation and Diversity in Board Social Responsibility julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 14. marraskuuta kello 12.15 (Turun yliopisto, Natura, luentosali X).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Emilia Vähämaa (Kauppakorkeakoulu Hanken) ja kustoksena professori Saku Mäkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on tuotantotalous.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)