Turun pormestari Minna Arveen (kok.) talousarvioesitys ensi vuodelle ja taloussuunnitelma kaudelle 2025–27 on valmistunut. Poliittisten ryhmien neuvottelutuloksessa korostuvat lasten ja nuorten hyväksi tehtävät monet toimet sekä pitkällä aikavälillä veropohjaa vahvistavat ja kaupungin kestävää kasvua tukevat investoinnit.

Kaikki pormestariohjelmaan sitoutuneet neuvotteluryhmät ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen pormestarin talousarvioesityksestä.

Turussa talousarvio tehtiin kaksivaiheisesti nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Kansliapäällikkö Tuomas Heikkisen talousarvioluonnos julkaistiin 12. syyskuuta. Luonnos toimi perustana Arveen käymille poliittisille neuvotteluille. Syksyn aikana lautakunnat ovat tarkastelleet talousarvioiden lähtökohtia omista näkökulmistaan ja antaneet luonnokseen liittyviä huomioita.

Kaupunginhallitus käsitteli talousarvioluonnosta seminaarissaan 7.–8. lokakuuta, minkä jälkeen valtuustoryhmiltä on pyydetty heidän tavoitteensa talousarvioneuvotteluihin. Varsinaiset neuvottelut valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnassa alkoivat 20. lokakuuta.

Seuraavaksi talousarvioesitys etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn maanantaina 4. marraskuuta ja kaupunginvaltuusto käsittelee esitystä maanantaina 11. marraskuuta.

Neuvottelutuloksessa korostuu ajatus siitä, kuinka haastavienkin aikojen keskellä katse on suunnattava rohkeasti tulevaisuuteen. Vetovoimaisessa ja kasvavassa kaupungissa päätöksenteon ytimessä on nykyisten ja tulevien turkulaisten hyvinvointi.

Talouden tasapainottamista on pormestarin talousarvioesityksessä haettu sekä veronkorotusten että menojen sopeuttamisen kautta.

Pormestarin talousarvioesityksessä on jouduttu poikkeamaan pormestariohjelman palvelu- ja verolinjauksista, joiden mukaan lähtökohtaisesti pidättäydytään niin palvelujen määrän ja laadun leikkauksista, kuin verojen korottamisesta.

Suuret muutokset kuntien toimintaympäristöön, kuten isot valtakunnalliset reformit, korkojen nousu sekä yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuva työttömyyden kasvu ja yhteisöverotulojen heikentyminen olivat perusteena yhteisymmärryksessä tehtyyn poikkeamiseen pormestariohjelman linjauksista.

Talousarvioesityksessä kuntaveroa esitetään nostettavaksi 0,2 prosenttiyksiköllä nykyisestä 6,9:stä 7,1 prosenttiin. 0,2 prosenttiyksikön korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 8,8 miljoonalla eurolla.

Turun kaupunki rahoittaa kasvua tukevat investointinsa velalla, mikä lisää myös rahoituskuluja. Taloudellista asemaa vahvistavilla toimenpiteillä vahvistetaan voimakkaasti kasvavan kaupungin investointikykyä. Tarkasti harkituilla ja kauaskantoisilla investoinneilla vahvistetaan myös kaupungin veropohjaa pitkäjänteisesti.

Kaupungin oman taseen kaikki investointimenot ovat taloussuunnitelmakaudella 2025–27 yhteensä 1 062 miljoonaa euroa. Investointimenoista infran osuus on 516,7 miljoonaa ja toimitilojen osuus 364,7 miljoonaa euroa.

Heikkisen talousarvioesitykseen verrattuna sopeuttamistoimia on pystytty neuvottelujen aikana kohtuullistamaan. Syynä ovat tarkentuneet ennusteet väestönkasvun tuomista lisävaltionosuuksista, korkomenojen aleneminen sekä kaupungin saamat ennakoitua suuremmat osingot.

Suhteessa kansliapäällikön talousarvioluonnokseen on esitettyjä kohdentamattomia henkilöstösäästöjä vähennetty 2,5 miljoonan euron edestä. Työterveyshuoltoon nyt kuuluva sairaanhoito säilyy jatkossakin.

Poliittisten ryhmien talousarvioneuvotteluissa on suhteessa kansliapäällikön talousarvioluonnokseen ensi vuodelle osoitettu 1,5 miljoonaa euroa perusopetuksen opetusresursseihin ja oppilaiden saamaan tukeen. Summa pitää sisällään perusopetuksen uuden valinnaisainerakenteen käyttöönottoon suunnatun 0,1 miljoonaa euroa.

Kouluyhteisöjen laajempaa hyvinvointia tuetaan muun muassa tuomalla nuorisotyö yhä selkeämmin osaksi peruskoulujen arkea lasten ja nuorten muutoshankkeen tavoitteiden mukaisesti ja siihen kohdennetaan 0,3 miljoonaa euroa.

Kouluissa käynnistetään kotoutumiskokeilu, jossa vanhempia, joilla on heikko suomen- tai ruotsinkielentaito, rohkaistaan osallistumaan päiväkodin ja koulun arkeen ja soveltuvin osin myös opetukseen lapsensa rinnalla. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajaperheiden äitien kielenoppimisen tukemiseen.

Myös ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen resurssit turvataan. Lähiopetus mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen myös käytännön taitoja vaativiin ammatteihin valmistuville. Lisäksi ammatillisen koulutuksen edellytyksiin tehdään historiallisen suuri investointi, kun kehittyvän Tiedepuiston alueelle sijoittuvan Taito-kampuksen rakennustyöt aloitetaan alkuvuodesta 2025.

Keväällä taide- ja toimintatalo Vimman yhteyteen avattu nuorisopalveluiden ja kolmen järjestön ylläpitämä nuorten yökahvila on osoittautunut toimivaksi nuorten kohtaamispaikaksi. Sen toiminta turvataan myös jatkossa.

Turku ottaa ensi vuoden alussa käyttöön lasten ja nuorten harrastekortin ja uudistaa liikunnan avustusjärjestelmän. Uudistuksen tavoitteena on vähentää liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä kannustamalla lapsia ja nuoria harrastamaan liikuntaa seuroissa tai yhdistyksissä säännöllisesti. Uudistuksen tavoitteena on myös hillitä harrastamisen kustannusten nousua tarjoamalla vuosittaisen taloudellisen tuen 7–19-vuotiaille turkulaisille. Turku lisää uuden liikunnan avustusjärjestelmän rahoitusta 3,1 miljoonaa euroa. Urheiluseurojen toimintaa vahvistetaan säilyttämällä nykyinen avustusmalli uudistuksen rinnalla kahden vuoden ajan.

Arjen liikuntamahdollisuuksiin panostetaan harrastekortin lisäksi myös laajentamalla kaupunkilaisten keskuudessa suosittujen ulkojääkenttien toimintakautta.

Taloussuunnitelmakauden toimitilojen investoinnit muodostuvat pääosin koulu- ja päiväkotihankkeista. Korjauskohteita ovat esimerkiksi Teräsrautelan koulu, Nummen koulu, Raunistulan koulu ja Kansainvälinen koulu sekä Kaskenmäen päiväkoti. Uudisrakennuksina toteutetaan Jäkärlän koulu ja päiväkoti, Karhunaukion yhtenäiskoulu ja S:t Olofsskolan sekä päiväkodeista Skanssinkadun päiväkoti ja Oxvägenin päiväkoti.

Taloudenpidossa erityisesti investointien suunnitteluun ja aikatauluttamiseen kiinnitetään tarkkaa huomiota. 

Koko organisaatiossa kehitetään digitaalisia työkaluja ja otetaan vauhdilla käyttöön tekoälyn mukanaan tuoman mahdollisuudet virtaviivaistaa työtä. Tekoälyratkaisuja etsitään erityisesti siihen, että työnhakijat ja työtä tarjoavat toimijat kohtaisivat nykyistä tehokkaammin ja nopeammin.

Työllisyyteen liittyen selvitetään välityömarkkinamallin mahdollisuuksia osatyökykyisten osalta nykyisen palkkatukimallin tilalle.

Kasvavassa kaupungissa panostetaan vahvasti joukkoliikenteen kehittämiseen. Ensi vuoden alussa joukkoliikenteessä otetaan käyttöön mittava runkolinjasto, jossa tavoitteena on parantaa matkustamisen sujuvuutta. Turun kaupunki rahoittaa suurimman osan uudistuksesta seitsemällä miljoonalla eurolla. Tuleva linjasto tulee perustumaan runkolinjoihin, jotka kulkevat niin tiuhaan, että pysäkille voi lähteä aikataulua katsomatta. Runkolinjat liikennöivät isoimmilta asuinalueilta Turun keskustaan – lisäksi keskustan ulkopuolelle on suunnitteilla kehälinja. Harvemmin asutuilla alueilla liikennöi täydentävää liikennettä. Myös erikseen räätälöityjä koululais- ja palvelulinjoja tulee olemaan jatkossakin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)