Turun seudun start up -selvitys: Alueella eniten jo liikevaihtoa tekeviä ohjelmistoalan start up -yrityksiä
Turun seudun start up -selvitys toteutettiin toista kertaa. Selvityksessä tunnistettiin Turun alueella 105 start upia, joista 33 prosenttia on ohjelmistoyrityksiä ja 18 prosenttia terveys- ja terveysteknologiayrityksiä. Kolmanneksi suurin ala Turun alueen start upeissa on peliteollisuus (11 prosenttia).
Erityisesti ohjelmistoyrityksissä Turun seutu erottuu vertailussa Oulun ja Tampereen seutuihin (molemmissa alle 30 prosenttia). Samaten Turussa on suhteellisesti selvästi eniten start upeja, jotka jo tekevät liikevaihtoa (61 %). Vastaavasti Turku jää vertailualueita jälkeen tutkimusvaiheen ja liikevaihtoa edeltävän vaiheen start upien suhteellisessa määrässä. Turkulaiset startupit ovat myös kooltaan keskimäärin muita vertailukaupunkeja suurempia, Turku erottuu erityisesti liikevaihdoltaan 150 000–500 000 euron yritysten luokassa.
– Voimme olla tyytyväisiä siihen, että niin moni Turun alueen start up tekee jo bisnestä ja kasvaa tätä kautta. Toisaalta selvityksestä näkee, että uusia start upeja alueella syntyy liian vähän. Turun kaupunki näkee startup ekosysteemin kehittämisen ja siihen panostamisen erittäin tärkeänä, jotta kasvuyrityksiä syntyy jatkossa entistä enemmän. Kehitämme parhaillaan useita yhteistyömalleja, jotka osaltaan kiihdyttävät Turun seudun ekosysteemin kasvua, Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palander sanoo tiedotteessa.
Business Turun toimitusjohtaja Tom Paleniuksen mukaan Turun seutu pärjää pääosin hyvin vertailussa Tampereeseen ja Ouluun. Kun olemassa olevat kipupisteet on selvityksessä tunnistettu, voidaan niiden korjaamiseksi suunnitella toimia.
– Alueen start upit hakevat tällä hetkellä ennen kaikkea orgaanista kasvua, ja selvityksen tuloksista näkyy tietynlainen varovaisuus riskien ottoon esimerkiksi isojen rahoitusten haun vähäisyydessä. Voimme tarjota apua ja tietoa rahoituksista ja Business Turun tehtävä on tukea yrityksiä niiden kasvupyrkimyksissä, mutta viime kädessä kasvuhalukkuuden täytyy syntyä yrityksissä, Palenius muistuttaa.
Valtaosa sekä Turun että vertailualueiden start upeista tekee tuotteitaan yritysasiakkaille. Alueellisesti yritysten suurin massa on Turussa (88) Kaarinan ja Raision tullessa jaetulla toisella sijalla (5).
Selvityksessä start upiksi laskettiin yritys, joka työllistää 1–49 työntekijää, on osakeyhtiö, hakee aktiivisesti kasvua, on riskirahoittajien kiinnostuksen piirissä, on iältään korkeintaan kymmenvuotias ja kehittää korkean liiketoimintariskin innovatiivista tuotetta tai palvelua. Usein käytännössä startupit ovat myös korkean teknologian yrityksiä. Olemassa olevista teknologioista selvityksessä nousi start upien kesken esiin erityisesti tekoäly, analytiikka sekä pilvipalvelut. Tässä turkulaiset yritykset noudattelevat kansallista linjaa ja kiinnittyvät myös kansainvälisiin trendeihin.
– Myös terveys- ja hyvinvointiteknologia, esineiden internet, big datan hyväksikäyttö, erilaiset sensoriteknologiat sekä bioteknologia nousivat esiin selvityksessä. Selvityksen löydökset noudattelevat samoja painopistealueita, joiden kasvua olemme Business Turussa valmiita kehittämään alueella, sanoo Palenius.
Moni start up -yritys on lähtökohtaisesti osa kansainvälisiä markkinoita tai ainakin tähtää kasvuun myös ulkomailla. Turun yritysten kansainvälistymisen kohdemaista suosituin on Ruotsi (55 prosenttia) ja Yhdysvallat (48 prosenttia).
– Ruotsi on silti edelleen ainakin jossain määrin vähän käytetty resurssi alueella, johon toivoisi yhä useamman turkulaisen yrityksen suuntaavan katsettaan. Ruotsi on markkinana selvästi Suomea isompi ja meillä on Suomen porttina länteen luonteva yhteys Tukholmaan ja siitä eteenpäin. Myös Yhdysvallat näyttäytyy erityisesti nyt Nato-jäsenyyden jälkeen entistäkin houkuttelevampana kohteena yrityksille, Palenius toteaa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)