Suomi edelleen matkaviestinverkon käytössä muita Pohjoismaita edellä

Matkaviestinverkkojen tiedonsiirtomäärä ja sen kasvu Pohjoismaissa ja Baltian maissa vuosina 2015-2023. Matkaviestinverkkojen tiedonsiirtomäärä ja sen kasvu Pohjoismaissa ja Baltian maissa vuosina 2015-2023. Kuva: Traficom

Matkaviestinverkoissa siirretyn datan määrä on jatkanut kasvuaan, mutta vauhti on esimerkiksi Pohjois- ja Baltian maissa hidastunut huippuvuosien 65 prosentista vuosittaisesta kasvusta nykyiseen 21 prosentin vuosikasvuun. Pohjois- ja Baltian maiden alueella käytettiin eniten mobiilitiedonsiirtoa liittymää kohden Latviassa. Suomessa liittymiä käytettiin tiedonsiirtoon liki yhtä ahkerasti ja asukasta kohden tietoa siirtyikin Suomessa eniten.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden matkaviestinverkoissa liikkuu vuosi vuodelta enemmän tietoa. Vuonna 2023 mobiilitiedonsiirtoa oli jo lähes 16 miljardia gigatavua näiden maiden televiranomaisten tilastojen mukaan. Tämä tarkoittaa, että Pohjois- ja Baltian maiden asukas käytti keskimäärin 38 gigatavua tiedonsiirtoa kuukaudessa.

Vaikka mobiilitiedonsiirtomäärä vuosittain kasvaa, on sen kasvu merkittävästi hidastunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2016 mobiilitiedonsiirron määrä kasvoi 65 prosenttia suhteessa edellisen vuoden tiedonsiirtomäärään, mutta vuonna 2023 kasvu oli enää 21 prosenttia.

Maiden välillä on eroja: Tanskassa mobiilitiedonsiirron absoluuttinen määrä kasvoi eniten, 36 prosenttia. Virossa, Liettuassa, Islannissa ja Ruotsissa tiedonsiirto kasvoi yli 20 prosenttia, kun taas Latviassa, Norjassa ja Suomessa kasvua oli alle 20 prosenttia – Suomessa kasvu oli maltillisin, vain 14 prosenttia. Missään maassa ei kuitenkaan vaikuta siltä, että 5G-verkkojen rakentuminen olisi lisännyt mobiilitiedonsiirtomäärää normaalia kehitystä enempää.

– Suomessa mobiilitiedonsiirtomäärä kasvoi vuonna 2015 jopa 93 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvu oli huipussaan silloin, kun yhä suurempi joukko ihmisiä siirtyi käyttämään älypuhelimia ja 4G-verkot kehittyivät ja laajenivat, selventää erityisasiantuntija Marja Heinonen tiedotteessa.

– Vaikka sovelluksia ja palveluita on tullut koko ajan lisää ja esimerkiksi parempi kuvalaatu lisää tiedonsiirtoa, ei käyttö enää kasva samoissa määrin kuin silloin, kun uusia käyttäjiä tulvi verkkoihin, jatkaa Heinonen.

Matkaviestinverkkojen tiedonsiirtomäärä kasvaa maailmassa laajemminkin, mutta kasvuvauhti on hidastunut. Kansainvälisen televiestintäliiton (International Telecommunication Union, ITU) tilastojen perusteella kasvu globaalisti oli vuonna 2023 noin kymmenen prosentin tasolla. Aasian ja Oseanian alueen maat käyttivät vuonna 2023 globaalista matkaviestinverkon tiedonsiirrosta 63 prosenttia, Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikan osuus oli 14 prosenttia ja Euroopan 11 prosenttia. Euroopan tiedonsiirrosta Pohjois- ja Baltian maiden mobiilitiedonsiirto kattoi 13 prosenttia.

Alueiden välillä on paljon eroa siinä, kuinka kattavia nopeammat matkaviestinverkot ovat ja miten matkaviestinverkkoa ylipäätään käytetään.

– Suomessa monet kotitaloudet käyttävät matkaviestinverkkoa myös kodin nettinä, kun taas esimerkiksi monissa muissa Euroopan maissa matkaviestinverkkoa käytetään pääosin vain mobiililaitteilla kodin ulkopuolella, täsmentää Heinonen.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden vertailun mukaan Latviassa käytettiin eniten mobiilitiedonsiirtoa liittymää kohden vuonna 2023, 47 gigatavua kuukaudessa. Suomi oli lähellä kakkosena (45 Gt/kk). Suomi oli 2020-luvun alkuun asti pitkään kärjessä mobiilidatan käytössä, mutta mobiilitiedonsiirtomäärä on sittemmin Latviassa ja Virossa merkittävästi kasvanut.

Kansainvälisesti vertaillen Pohjois- ja Baltian maat ovat lähes kaikki suuremman mobiilitiedonsiirron maita. ITU:n tilastojen perusteella globaalissa liittymäkohtaisessa mobiilitiedonsiirtokäytön kärjessä ovat Kuwait, Latvia, Saudi-Arabia, Suomi ja Taiwan. Esimerkiksi Ranskassa mobiilitiedonsiirtoa oli 15 gigatavua kuukaudessa liittymää kohden, Kiinassa 14 gigatavua ja Yhdysvalloissa 13 gigatavua.

Asukasta kohden laskettaessa Suomi on edelleen selkeässä kärjessä pohjoismaalaisbaltialaisessa vertailussa. Vuonna 2023 asukasta kohden mobiilitiedonsiirtoa liikkui Suomessa 72 gigatavua kuukaudessa. Seuraavana tuli Latvia 58 gigatavun asukaskohtaisella kuukausitiedonsiirrolla ja Viro 53 gigatavun asukaskohtaisella tiedonsiirtomäärällä.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden tilastoimissa matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärissä on hieman eroja siinä, lasketaanko mukaan kiinteässä sijaintipaikassa käytetyt mobiililiittymät eli kotien 4G-/5G-modeemilla toteutetut liittymät. Esimerkiksi Suomessa tiedonsiirtomäärään lasketaan kaikki muut paitsi kiinteän verkon liittymän kaltaisen laatulupauksen sisältävät kotien mobiililaajakaistat, kun taas Norjassa kotien mobiililaajakaistoja ei lasketa lainkaan mobiilitiedonsiirtomäärään.

Pohjois- ja Baltian maiden teletilastot sisältävät matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärän ja liittymämäärien lisäksi tilastoja kiinteän verkon laajakaistasaatavuudesta ja palveluista sekä teletoiminnan tuloista ja investoinneista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.

Kysely: Yhä useampi suomalainen laatinut testamentin

Kiinnostus testamentin tekemistä kohtaan on kasvanut viime vuosien aikana. Lähes viidennes suomalaisista on kirjannut viimeisen tahtonsa. Erityisesti vanhempi väestö on laatinut testamentin aiempaa useammin. Lauantaina 13. syyskuuta vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää. Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentissaan voi ohjata perintöä hyväntekeväisyyteen.

Kalevanniemen kampus Naantalin historian suurimpia rakennushankkeita

Havainnekuva Kalevanniemen uudesta liikuntahallista. Oikealla Opintie.

– Kalevanniemen kampus on kokonaisuutena noin 22 miljoonan euron investointi kaupungilta koulutukseen, liikuntaan ja hyvinvointiin. Kampuksen koko on valmistuttuaan noin 14 500 neliötä, kertoo Naantalin kaupungin tekninen johtaja Reima Ojala tiedotteessa.

Kymmeniä autoja vahingoitettiin vaahtosammuttimilla parkkihallissa Herttuankulmassa

Lounais-Suomen poliisi selvittää Turussa tiistaina tapahtunutta vahingontekotapausta, jossa nuorten epäillään tyhjentäneen autojen päälle useita vaahtosammuttimia Fatabuurinkadulla sijaitsevassa parkkihallissa Herttuankulmassa.

Uusi tutkimus valaisee sademetsien pimeän biodiversiteetin suojelua

Trooppista metsää Kibalen luonnonsuojelualueella. Kuvassa näkyvä telttamainen rakennelma on niin sanottu Malaisen pyydys, joita käytetään hyönteistutkimuksissa.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat selvittivät hyönteisten monimuotoisuutta Ugandassa sijaitsevalla Kibalen luonnonsuojelualueella. Pitkäkestoisiin kenttätutkimuksiin pohjautuva tutkimus tarjoaa uutta tietoa niin sanotun pimeän biodiversiteetin suojelua varten.

Astianpesukone kärähti Hirvensalossa

Astiapesukone kärähti asunnossa Pitkäsalmenkadulla Hirvensalossa keskiviikkona puolilta päivin.

Lähes joka kolmas ei pysähdy stop-merkillä

Stop-merkki velvoittaa pysäyttämään ja väistämään risteyksen muuta liikennettä.

Kolme kymmenestä kuljettajasta ajaa stop-merkin ohi pysäyttämättä. Tietämättömyys ei ole syynä laiminlyöntiin, sillä valtaosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista tietää, että stop-merkki velvoittaa pysäyttämään ajoneuvon.

Kysely: Suomalaiset turvallisuushakuisempia kuin muut pohjoismaalaiset

Suomalaisen unelman ytimessä ovat arjen hyvinvointi, pahan päivän varalle säästäminen ja nopea velkojen maksu, kertoo Nordean tuore pohjoismainen Unelmaindeksi.

Funikulaari pois käytöstä perjantaina määräaikaistarkastuksen vuoksi

Funikulaari ei ole käytössä perjantaina päivällä.

Funikulaari on poissa käytöstä perjantaina 12. syyskuuta kello 7 alkaen määräaikaistarkastuksen vuoksi.

Osuuskuntien palautukset jäsenille ennätyslukemissa – yli 1,2 miljardia

Suomalaiset osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt palauttivat omistajajäsenilleen viime vuonna yhteensä 1,26 miljardia euroa. Summa on uusi ennätys ja osoitus siitä, miten osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt kanavoivat tuloksensa takaisin jäsenilleen.

Cecilia Raunio nimitetty Åbo Akademin uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi

Cecilia Raunio.

Åbo Akademin hallitus nimitti 5. syyskuuta KTM Cecilia Raunion Åbo Akademin talous- ja rahoitusjohtajaksi (Chief Financial Officer, CFO).

Lapsen atooppinen ihottuma kuormittaa perheitä luultua enemmän

Lapsen atooppinen ihottuma kuormittaa perheitä huomattavasti enemmän kuin usein ymmärretään. Ihottuman aiheuttamaa taakkaa ei tunnisteta riittävästi päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla eikä edes terveydenhuollossa. Atopialasten vanhemmat tarvitsevat tukea niin terveydenhuollon ammattilaisilta kuin lähipiiriltään, painottaa Allergia-, iho- ja astmaliitto 14. syyskuuta Kansainvälisenä atopiapäivänä.

Kaarinassa torjuttiin 24 500 neliömetriltä vieraslajeja mobiilipelillä

Lupiini on näyttävä mutta haitallinen vieraslaji, joka leviää nopeasti. Se tuottaa kukinta-aikaan runsaasti siitepölyä.

Kesän vieraslajitorjunta on saatu päätökseen Kaarinassa. Crowdsorsa-pelaajat kitkivät kesän aikana yhteensä lähes 24 500 neliömetriä haitallisia lupiineja ja jättipalsameja. Tehokkain vieraslajiraivaaja tienasi yli 980 euroa.

Uutta tietoa tutkijoita kiehtoneesta mysteeritähdestä – kaksoistähteä ympäröi valtava kiekko

Hyvin kirkas ja yllättävästi kirkkauttaan muuttava kohde V Sagittae on askarruttanut tähtitieteilijöitä jo yli sadan vuoden ajan. Uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijat saivat tästä mysteeritähdestä paljon uutta tietoa.

Iiro Järvinen jatkaa Interissä myös ensi kaudella

Iiro Järvinen.

FC Inter on käyttänyt keskikenttäpelaaja Iiro Järvisen sopimuksessa olleen option. Järvinen jatkaa Turussa myös kaudella.

Turkuun mies- ja poikatyön verkosto

Turkuun on perustettu mies- ja poikatyön verkosto. Verkosto koordinoi, järjestää tilaisuuksia sekä tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa Turun seudun miesten ja poikien hyvinvoinnin tukemiseksi.

Työtapaturmien määrä laskee – suurin muutos työmatkoilla

Työtapaturmien määrä vuosina 2005-2025. Vuoden 2025 tieto on TVK:n ennuste.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tuoreen ennusteen mukaan työtapaturmia sattuu tänä vuonna neljä prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Suurin lasku nähdään työmatkatapaturmissa, joiden määrä vähenee 13 prosenttia.

Eurojackpotin potti kohoaa sataan miljoonaan euroon – Suomeen kaksi suurvoittoa

Eurojackpotin tiistain arvonnassa ei löytynyt täysosumia. Perjantaina pelin potti kohoaa noin sataan miljoonaan euroon.

Urheilu

Iiro Järvinen jatkaa Interissä myös ensi kaudella

Iiro Järvinen.

FC Inter on käyttänyt keskikenttäpelaaja Iiro Järvisen sopimuksessa olleen option. Järvinen jatkaa Turussa myös kaudella.

Turkulaiset salibandyjoukkueet uuden edessä

TPS:n ja FBC Loiston keskinäisestä taistosta on lupa odottaa entistä tasaisempaa. Kauden ensimmäistä derbyä joudutaan odottamaan lokakuun alkuun.

TPS ja Loisto lähtevät F-liigan kauteen muuttuneessa tilanteessa

TPS:n Mika Suoraniemi luottaa kauden kynnyksellä ympärillään oleviin

Mika Suoraniemi on toiminut TPS:ssä muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, pelaajatarkkailijana ja nyt urheilutoimenjohtajana.

Liiga-kausi käynnistyy huomenna 9. syyskuuta, kun kiekko putoaa Hämeenlinnassa jäähän HPK–TPS-ottelun alkamisen merkiksi. Myös pitkän päivätyön TPS:ssä eri rooleissa tehneelle Mika Suoraniemelle uusi kausi on uuden alku. Alkava kausi on Suoraniemen ensimmäinen TPS:n urheilutoimenjohtajana.

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.