Puolueet ovat olleet kansanliikkeitä, joissa on ollut seinät lavealla ja katto korkealla. Niihin on mahtunut monenlaisia virtauksia, toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia.

Esimerkistä käy Kansallinen kokoomus, joka nimensä mukaisesti on ollut erilaisten ajatussuuntausten kokoomus. Aluksi yhdistävä tekijä oli kuningasmielisyys. Mukaan on mahtunut porvarillisesti ajattelevia sosiaaliliberaaleja, konservatiiveja ja kovan linjan talousoikeistolaisia. Muiden muassa.

SDP:ssä puolueen vasemmisto ja oikeisto kamppaili 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa siihen malliin, että puolue hajosi kahtia SDP:hen ja TPSL:ään. Maalaisliitto synnytti Suomen Pientalonpoikain puolueen, joka muuntui SMP:ksi. Maalaisliitto muuttui sitten itse ensin Keskustapuolueeksi ja sittemmin Suomen keskustaksi.

Keskustapuolue ehti nielaista Liberaalisen Kansanpuolueen, joka oli Edistyspuoleen perillinen. Ruotsalainen Kansanpuolue on ajatusvirtausten kattojärjestö, jota on yhdistänyt toisen kansalliskielen, ruotsin aseman puolustaminen.

Ovatko puolueet enää entisellään? Jäsenmäärät ovat pudonneet eivätkä ne enää edusta kansalaisia entiseen malliin. Moni shoppailee puoluekaupoissa, ostaa näissä vaaleissa tämän ajatuksen ja seuraavalla kerralla jostakin toisesta jotain muuta. Moni äänestää henkilöä, puolueleimoista välittämättä.

Puolueita näyttää uhkaavan monokulttuuri. Totuuden torvet pauhaavat eivätkä ne jätä käymättä ”väärien ajatusten” esittäjien kimppuun, vaikka esittäjä olisi puoluetoveri. Eri mieltä olevien sietäminen hiipuu.

Liberaaleja kokoomuslaisia ahdistaa. Heitä ei näy eikä kuulu. Jotkut ovat Kirsi Pihan tapaan jättäneet viiteryhmän.

Perussuomalaiset puhdistivat puolueen Timo Soinin vennamolaisesta populismista. Jäljelle jäi maahanmuuttovastaisuus, jota toitetaan megafonilla. Perussuomalaisilla näyttäisi tosin olevan mahdollisuus kannatuspohjan laajennukseen.

Vanhoillislestadiolaisiin lukeutuva pappi Pekka Aittakumpu loikkasi keskustasta perussuomalaisiin. Oliko kyse yksittäisen kansanedustajan päätöksestä vai koetaanko herätysliikkeessä, että keskusta on muuttunut liikaa. Syntyykö perussuomalaisiin oma kristillis-nationalistinen siipi?

Lasse Virtanen