Häätöjen määrä on lisääntynyt 18 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, ja osa ihmisistä on vaarassa jäädä piiloasunnottomuuden myötä palveluiden tavoittamattomiin. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat vaativat, että haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ei enää heikennetä lisää.

Ennusteena on, että taloudellinen epävarmuus heikentää myös osa-aikatyöntekijöiden, opiskelijoiden, yksinhuoltajavanhempien, seniorikansalaisten, kulttuuri- ja media-alalla olevien freelance-työntekijöiden, sekä työn perässä Suomeen tulleiden EU-kansalaisten mahdollisuuksia säilyttää pysyvää asumisratkaisuaan. Ihmiset voivat päätyä majoittumaan tuttaviensa luo.

– Piiloasunnottomuus on usein välivaihe ennen virallista asunnottomuutta. Ihminen ulosmittaa sosiaaliset verkostonsa ennen kuin joutuu palvelujen piiriin. Osa pystyy palaamaan asuntomarkkinoille, osalla tilanne pitkittyy, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen tiedotteessa.

– On ihmisiä, jotka asuvat vuosikausia toisten nurkissa. Tähän ryhmään kuuluu niin paremmassa asemassa olevia asunnottomia, jotka itse eivät välttämättä edes tiedosta olevansa asunnottomia kuin todella ahdingossa olevia ihmisiä, jotka saattavat joutua kohtaamaan vastikkeellisissa tilanteissa hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, Lehtonen selventää.

Häätöjen määrä nousi ulosottolaitoksen mukaan tammi–kesäkuussa keskimäärin 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Suomen suurimmalla vuokranantajalla, Helsingin vuokra-asuntoyhtiö Hekalla on häädetty asukkaita kiihtyvään tahtiin eikä määrässä vielä näy huhtikuun alussa toimeenpantujen asumistuen leikkausten vaikutuksia.

Nuorten, erityisesti entisten opiskelijoiden, häätöjen taustalla on usein opintolainojen takaisinmaksuun liittyviä vaikeuksia ja vuokravelkoja. Siirtyminen työelämään ei ole riittänyt takaamaan taloudellista vakautta, ja monet ovat joutuneet vaikeuksiin heti valmistumisensa jälkeen. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat myös johtaneet siihen, että moni nuori on joutunut luopumaan asunnostaan ja muuttamaan vanhempiensa tai tuttaviensa luokse.

– Tällainen kehityssuunta on hälyttävä, sillä se luo epävarmuutta nuorten itsenäistymisen ja asumisturvan ympärille, sanoo Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n toiminnanjohtaja Katri Nokela.

Asunnottomien yön kansalaisliike esittää, että häätöjen ehkäisyyn on panostettava tehokkaammin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pienituloisten asumistuen turvaamista, riittävää toimeentuloa, varhaista talous- ja asumisneuvontaa sekä tukea taloudellisissa haasteissa oleville kotitalouksille.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten leikkaukset aiheuttavat huolta kolmannella sektorilla. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat kysyvät, ymmärtävätkö päättäjät järjestöjen suoran kohtaamis- ja auttamistyön arvon kansakunnan hyvinvoinnin edistämisessä?

Hallituksen pitäisi laatia selvät suuntaviivat, jotka velvoittavat kuntia ja hyvinvointialueita sekä kolmannen sektorin asunnottomuustoimijoita yhteistyöhön. Ilman koordinoitua yhteistyötä toimet jäävät hajanaisiksi ja tehottomiksi.

– Julkiset palvelut eivät tavoita kaikkia apua tarvitsevia. Järjestöt pystyvät tarjoamaan ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista tukea niin, etteivät kriisiytyneet tilanteet johtaisi asunnottomuuteen, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola muistuttaa.

Järjestölähtöisen matalan kynnyksen kohtaamistyön, kuten etsivän työn ja asumisneuvonnan jatkuminen on turvattava sekä varmistettava, että ihmiset saavat heille kuuluvat päihde- ja mielenterveyspalvelut. Näillä palveluilla tavoitetaan yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle jääneet, jotka ovat suurimmassa riskissä ajautua asunnottomiksi ja marginaaliin.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, vapautuville vangeille, naisille sekä alle 25-vuotiaille nuorille, on tarjottava turvallisia ja laadukkaita kriisi- ja hätämajoitusratkaisuja, joissa on myös tarjolla ohjausta, jotta he pääsisivät siirtymään kohti pysyvämpää asumista. Näihin palveluihin tarvitaan riittäviä resursseja, rahoitusta ja erillisiä yksiköitä, jotka vastaavat erityistarpeisiin.

– Piiloasunnottomuus ei tule vähenemään, ellei esimerkiksi vähemmistöryhmien tarpeisiin vastata myös kohdennetuilla palveluilla. Tutkimuksissa ja palveluiden kehittämisessä monia tilanteita jää huomiotta, kun piiloasunnottomuus ei näy tilastoissa, sanoo Sateenkaari-ikkuna ry:n toiminnanjohtaja Sari Rantaniemi.

Asunnottomien yön kansalaisliike esittää, että Suomessakin yhdistettäisiin asunnottomuustilastoja tarkoituksenmukaisten rekisteritietojen kanssa, jotta päästäisiin tunnistamaan erilaisia asunnottomuustilanteita kuten piiloasunnottomuutta, jotka nykyisellään jäävät tilastoinnissa näkymättömiin. Asunnottomuusjärjestöt olisi hyvä huomioida tilastoinnin kehittämisessä, sillä asunnottomuuspalveluita tuottava kolmas sektori tavoittaa palveluverkoston aukoista tippuneita asunnottomia ihmisiä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)