Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi kokeneiden opiskelijoiden osuus on lisääntynyt tällä aikavälillä 13 prosentista 19 prosenttiin.

Toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa opiskelevilla. Toimeentulon niukkuus ja epävarmuus on kuitenkin edelleen yleisempää ammattikorkeakouluopiskelijoilla (24 %) kuin yliopisto-opiskelijoilla (15 %).

Tulokset selviävät THL:n toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT). Tutkimus toteutettiin keväällä. Siihen osallistui 3 600 18–34-vuotiasta opiskelijaa korkeakouluista ympäri Suomen.

Tutkimuksessa 24 prosenttia opiskelijoista ilmoitti pelänneensä ruokansa loppuvan rahanpuutteen vuoksi ja 18 prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään lääkkeiden ostosta. Kokemukset olivat ammattikorkeakouluopiskelijoilla selvästi yleisempiä kuin yliopisto-opiskelijoilla.

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä tutkimuksissa on havaittu nuorten aikuisten osalta koko väestössä.

– Opiskelijoiden lisääntyneiden taloudellisten vaikeuksien taustalla on varmasti useita tekijöitä, kertoo johtava tutkija Laura Kestilä tiedotteessa.

– Korkean inflaation myötä nousseet kuluttajahinnat ja korot ovat vaikuttaneet usein pienituloisten opiskelijoiden arkeen ja toimeentulon riittävyyteen. Tilannetta ovat todennäköisesti pahentaneet asumisen tukiin kohdistuneet leikkaukset, ja ne vaikeuttanevat opiskelijoiden toimeentuloa entisestään jatkossa.

– Monet opiskelijat nostavat opintolainaa. Suurin osa käyttää sitä arjen välttämättömien menojen kattamiseen. Lainapainotteinen toimeentulo voi lisätä taloudellista epävarmuutta, erityisesti niillä, joilla ei ole varmoja työllistymisnäkymiä valmistumisen jälkeen, Kestilä lisää.

Suurin osa korkeakouluopiskelijoista kokee päivittäisen elämänsä hyvin turvalliseksi. Miehistä 88 prosenttia ja naisista 79 prosenttia kokee näin. Iän myötä turvallisuuden kokemus kuitenkin heikkenee hieman.

Opiskelijoista 16 prosenttia ei suhtaudu tulevaisuuteensa luottavaisesti. Miehillä tämä osuus lisääntyy tasaisesti iän myötä.

– Tulokset voivat kertoa esimerkiksi hyvinvoinnin ja toimeentulon vaikeuksista ja niihin liittyvistä huolista, erityisesti huomioiden viime vuosien monet kriisit, kertoo tutkimusprofessori Sakari Karvonen.

– Nuorten aikuisten näköalattomuuden ja toivottomuuden kokemukset ovat huolestuttavia signaaleja koko yhteiskunnan kannalta. Tulevaisuudenuskon vahvistamiseksi tulisi ainakin varmistaa, että nuorilla on riittävät puitteet vakaan arjen ylläpitämiseksi. On myös vahvistettava nuorten kykyä sietää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta”, Karvonen jatkaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)