Siirin rooli tarjoaa Aksa Korttilalle paljon tarttumapintaa
– Olen synttäri-ihminen. Rakastan synttäreitä ja juhlin niitä aina kuukauden eri porukoissa, mutta nyt syntymäpäivät ovat jääneet taka-alalle, nauraa näyttelijä Aksa Korttila.
Syy on selvä. Korttila täyttää 34 vuotta 28. syyskuuta. Edellisenä iltana ensi-iltansa saa Perhoset-elokuva, joka on muun muassa Aikuiset-sarjassa ja Kansallisteatterin Ronja Ryövärintyttäressä näytelleen Korttilan ensimmäinen päärooli valkokankaalla.
Jenni Toivoniemen ohjaamassa ja Anna Brotkinin käsikirjoittamassa lämminhenkisessä draamakomediassa Korttila näyttelee ministerin ylisuorittavaa erityisavustajaa. Korttila löytää itsestään ja Siiristä runsaasti yhtymäkohtia.
– Olen ylisuorittaja. Olen tottunut tekemään tosi paljon monia juttuja koko ajan. Olen myös itse tykännyt haalia tehtävää jaksamisenkin kustannuksella. Minulla on hirveä nälkä ja into näyttelemiseen, Korttila toteaa.
Näytteleminen on kuulunut Turussa syntyneen Korttilan elämään pienestä pitäen. Ensimmäisen roolinsa hän teki viisivuotiaana Turun Nuoressa Teatterissa. Yläasteen jälkeen hän hakeutui Kallion ilmaisutaidon lukioon, koska koki sen olevan ”askeleen lähempänä” teatterikorkeakoulua.
– Olin tosi päämäärätietoinen, että haluan näyttelijäksi. Lukioon piti pyytää suosituksia ja hädissäni pyysin niitä Jouko Turkalta. Olin ollut yläasteikäisenä mukana hänen ohjaamassaan Turun kaupunginteatterin näytelmässä. Jotenkin nuorempana sitä oli jollain tavalla röyhkeämpi, että uskalsin pyytää Turkalta niitä suosituksia.
Korttila on pohtinut paljon miellyttämisenhalua, joka on osa Siirinkin elämää elokuvassa. Perhosissa Siiri jahtaa kiinnostavaa työpaikkaa epätoivoisesti, mikä saa hänet suostumaan monenlaiseen.
– Luulen, että suorittamiseni ja miellyttämisenhaluni ovat jollain tavalla yhteydessä toisiinsa. Jollain tasolla en luota omiin ideoihini, vaan minun pitää kerätä valtavasti taustatyötä sanomisteni tueksi. Yleisemmällä tasolla tuntuu myös siltä, että naisilta vaaditaan enemmän työtä ideoiden läpiviemiseksi.
Päämäärätietoisuus ja paljon tekemisen yhdistelmä ei ole ollut ongelmaton Korttilallekaan. Monen millenniaalin tavoin Korttilakin on uupunut. Vuosi sitten hänen oli pakko pysähtyä, kun hän joutui ohutsuoliongelmien vuoksi leikkaukseen.
– On se aika ongelmallista, että on sairastuttava ennen kuin voi pysähtyä ja levätä. Meidän ajassamme sairastuminen tuntuu olevan ainut hyväksyttävä syy pysähtyä, Korttila pohtii.
– Itselläni siihen liittyy myös se, että rakastan yli kaiken sitä mitä teen. Silloin ei välttämättä tajua, kuinka älyttömiä aikataulut välillä ovat. Palautuminen ei aina ole sen mukaista, hän jatkaa.
Perhoset ensi-illassa 27. syyskuuta.
Ilkka Lappi