Pään ja kaulan alueen syövistä etenkin nielusyöpää esiintyy aiempaa enemmän. LL Linda Nissin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa suunielusyövän esiintyvyyden todettiin olevan nousussa myös Lounais-Suomessa. Väitöskirjassa testattiin pään ja kaulan alueen syöpien hoitoja ohjaavia merkkiaineita eli biomarkkereita.

Pään ja kaulan alueen syövät ovat kasvutavaltaan hyvin monimuotoinen tautiryhmä, mikä tekee syövän uusiutumisriskin arvioinnista haastavaa. Syövästä paraneminen edellyttää monesti usean eri hoitomuodon yhdistelmää. Toisaalta hoidoista voi aiheutua merkittäviä haittavaikutuksia esimerkiksi nielemisen ja puheen mahdollistavissa keskeisissä rakenteissa

– Luotettavat biomarkkerit voisivat mahdollistaa yksilöllisen sekä paremmin mitoitetun hoidon, ja niitä etsitään siksi aktiivisesti, väitöskirjatutkija Linda Nissi kertoo tiedotteessa.

Ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n tiedetään olevan yksi suunielusyövän aiheuttajista. Muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Niillä potilailla, joiden syöpä on HPV:n aiheuttamaa, tiedetään olevan parempi ennuste. HPV:n tunnistamiseen käytetty p16-proteiini on toistaiseksi ainoa vakiintuneessa käytössä oleva biomarkkeri. Sitä on hyödynnetty suunielun syövissä tunnistamaan paremman ennusteen potilaat.

– Hoidon keventäminen p16-proteiinin perusteella on kuitenkin tuottanut ristiriitaisia tuloksia, Nissi toteaa.

Väitöskirjassa arvioitiin p16- ja xCT-proteiineja biomarkkereina pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövissä. Tutkimuksessa käytettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2005–2015 diagnosoiduista potilaista koostuvaa aineistoa ja heidän kasvaimiaan edustavaa kudosmikrosirua.

– Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli syövän uusiutuminen sädehoidon jälkeen, Nissi kertoo.

P16 todettiin olevan suunielun syövässä itsenäinen parempaa hoitovastetta ennustava tekijä. Pienen p16-positiivisen alajoukon huomattiin kuitenkin uusiutuvan korkean sädeannoksen saaneelle alueelle siitä huolimatta, että p16-positiivisia tauteja pidetään yleisesti ottaen sädeherkkinä ja parempiennusteisina.

– Tutkimuksen johtopäätös oli, että P16-positiivisten suunielukasvainten onnistunut hoidon keventäminen edellyttää täydentäviä sädehoitovastetta ennustavia biomarkkereita, Nissi tiivistää.

Väitöskirjatutkimuksen aikana testattiin myös uusia potentiaalisia biomarkkereita. XCT-proteiinin voimakkaan ilmenemisen todettiin olevan yhteydessä huonompaan ennusteeseen ja heikentyneeseen sädehoitovasteeseen suunielusyövissä.

– Pidän mahdollisena, että xCT-proteiinia hillitsevät hoidot saattaisivat tulevaisuudessa edistää pään ja kaulan syöpien sädeherkkyyttä, Nissi toteaa.

Nissi esittää väitöskirjansa P16 and xCT as Biomarkers in Oropharyngeal Squamous Cell Carcinoma and Beyond julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6. syyskuuta kello 12 (Johan Haartman -sali, Tyks, T-sairaala, Hämeentie 11).

Vastaväittäjänä on professori Linda Marklund (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena emeritusprofessori Heikki Minn (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen syöpätautioppi.

Väitöskirja on yliopiston julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)