Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi 6. toukokuuta tuomionsa asiassa, jossa Turun telakalla toiminut yhtiö oli palkannut 18 ukrainalaista työntekijää keinotekoisesti kevytyrittäjiksi. Oikeus katsoi järjestelyn työsuhteen naamioinniksi ja tuomitsi yhtiön hallituksen puheenjohtajan törkeästä kiskonnasta, tapaturmavakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta. Hänet tuomittiin myös vuoden ja viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja kolmen vuoden liiketoimintakieltoon.

Työntekijöille jätettiin maksamatta ylityökorvauksia, lisiä ja lomakorvauksia, ja lisäksi peruspalkkoja jäi maksamatta noin 60 500 euroa. Työntekijöille kerrottiin, että kevytyrittäjyys oli ainoa tapa työskennellä ja että järjestely olisi Suomessa tavanomainen. Oikeus katsoi, ettei työntekijöiden tietoisuudella kevytyrittäjyydestä ollut merkitystä työn oikeudellisen luonteen arvioinnissa.

Käräjäoikeus totesi, että kaikki työsuhteen tunnusmerkit täyttyivät: työ tehtiin yhtiön lukuun, henkilökohtaisesti, vastiketta vastaan sekä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työvälineet ja työmaat tulivat yhtiöltä, ja työntekijöille annettiin ohjeita työn suorittamisesta. Oikeus piti työnantajan väitettä tietämättömyydestä epäuskottavana ja katsoi kevytyrittäjäjärjestelyn olleen tarkoituksellinen keino kiertää työnantajavelvoitteita.

Oikeus arvioi työnantajan käyttäneen hyväkseen työntekijöiden riippuvaista asemaa ja ymmärtämättömyyttä. Työntekijät olivat ulkomaalaisia, osa tilapäisen suojelun piirissä, eivätkä he tunteneet Suomen työlainsäädäntöä tai kieliä.

Oikeus katsoi olleen selvää, että kaikki olivat työpaikan tarpeessa ja siinä mielessä riippuvaisessa asemassa työnantajasta. Työntekijöiden kertomuksista oli pääteltävissä, ettei kukaan heistä varsinaisesti ymmärtänyt, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa ja osa ei edes tiennyt toimivansa sellaisena. Osa pyysi nimenomaisesti työsopimusta ja osalle sellainen oli luvattu, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Oikeus katsoi työntekijöitä johdetun harhaan, eikä heillä ollut valinnanvaraa työskentelynsä oikeudellisesta muodosta. Vaikka yhtiöllä oli ollut maksuvaikeuksia jo vuonna 2023, oli yhtiö palkannut työntekijöitä yhtiöön vielä sen jälkeen, kun osalle työntekijöistä oli jätetty palkkoja maksamatta. Käräjäoikeus katsoi, ettei järjestelmällinen palkkojen maksamatta jättäminen 18 ukrainalaiselle työntekijälle, selittynyt yhtiön maksuvaikeuksilla.

Mikäli he olisivat olleet työsuhteessa, heille olisi tullut maksaa ylityökorvauksia, lisiä ja lomakorvauksia yhteensä noin 78 300 euroa. Kokonaisuudessaan työnantajan tavoittelema taloudellinen hyöty oli noin 138 800 euroa, mitä oikeus piti huomattavana ja rikosta kokonaisuutena törkeänä.

Lisäksi työnantaja laiminlöi palkkatietojen ilmoittamisen tulorekisteriin sekä työntekijöiden vakuuttamisen lain edellyttämällä tavalla. Oikeus katsoi tekojen vääristäneen kilpailua ja aiheuttaneen merkittävää vahinkoa työntekijöille. Työnantaja tuomittiin menettämään valtiolle rikosten tuottamana taloudellisena hyötynä siltä osin kuin niitä ei tuomittu suoritettavaksi asianomistajille vahingonkorvauksena sekä maksamattomia vakuutusmaksuja.

Työsuojeluviranomaisen juristi Natalie Eklund korostaa, ettei työn maksun kierrättäminen kolmannen tahon kautta muuta työn tosiasiallista luonnetta. Hänen mukaansa tapaus on esimerkki siitä, miten ulkomaalaisia työntekijöitä voidaan johtaa harhaan naamioimalla työsuhde kevytyrittäjyydeksi.

– Tässä tapauksessa työntekijöille oli annettu ainoaksi vaihtoehdoksi toimia telakalla kevytyrittäjinä, mutta se ei kertonut mitään heidän työnsä todellista oikeudellisesta luonteesta. Usein työntekijät eivät ymmärrä eroavaisuutta työsopimussuhteen ja kevytyrittäjyyden välillä, ja tämä voi johtaa virheelliseen käsitykseen heille kuuluvista oikeuksista. On kuitenkin syytä muistaa, että työsopimuslain pakottavia säännöksiä ei voi kiertää sopimuksen muodollisilla nimikkeillä tai sopimusehtojen muotoilulla, arvioi Eklund tiedotteessa.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)