Suomi joutui pakkovuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen. Vuokraa-ajan pituudeksi määriteltiin 30 vuotta. Hankolaiset joutuivat kotikaupunkinsa kymmenessä päivässä näiden raskaiden rauhanehtojen seurauksena.

Neuvostoliiton haltuunsa kahmima alue oli 115 neliökilometrin suuruinen, ja siihen kuului koko Hankoniemi sitä ympäröivine merialueineen sekä noin yksittäistä 400 saarta. Hanko oli ollut jo talvisodan aikana yksi Suomen pommitetuimmista kaupungeista.

Hankolaiset ottivat rauhaehdot tietysti erittäin raskaasti, mutta he ryhtyivät evakuoimaan kotiseutuaan rauhallisesti ja suunnitelmallisesti. Alueen tyhjentäminen alkoi 12. maaliskuuta 1940. Neuvostoliitto oli vaatinut alun perin vain kolmen päivän evakuointiaikaa.

Hangon kaduilla parveili kuorma-autoja ja tavaroitaan pakkaavia ihmisiä. Kaikkiaan evakuointioperaatioon osallistui noin 8000 ihmistä. Hanko siirsi kaikki kaupungin viralliset paperit ja irtaimiston Tammisaareen. Asukkaat sijoittuivat pääasiassa lähiympäristön kuntiin.

Kun kymmenen päivän rankka urakka oli ohi, kiskaistiin miehitetyssä kaupungissa punaliput salkoon. Neuvostoliitto kaavaili Hangosta tukikohtaa, jolla se voisi sulkea Suomenlahden ja turvata näin silloisen Leningradin koskemattomuus. Suomi sai näin itärajan rinnalle myös pätkän länsirajaa.

Suurista kaupungeista Helsinki ja Turku olivat vain sadan kilometrin päässä uudesta rajasta. Neuvostoliitto rahtasi Hankoon merivoimien kaluston lisäksi myös raskasta tykistöä, panssarivaunuja sekä lentokoneita. Hankoniemellä alkoivat välittömästi myös linnoitustyöt.

Hankolaiset haikailivat kovasti kotiseudulleen, ja vuosi 1941 toikin uutta toivoa paluun suhteen. Jatkosota syttyi kesäkuussa ja Hanko oli taas keskellä taistelutannerta. Kaikkein kiivaimmat taistelut käytiin saaristossa, mutta tykkien jylinä kaikui myös mantereen puolella. Neuvostosotilaiden olo alkoi käydä entistä tukalammaksi Hankoniemellä.

Koko lähialueen valta-asetelmat olivat muuttuneet heinäkuussa, kun saksalaiset marssivat Viroon Suomenlahden eteläpuolella. Saksalaisten etenemisen seurauksena Neuvostoliitto ei kyennyt enää huoltamaan Hangon joukkojaan. Lisäksi Leningradin rintamalla oli samaan aikaan huutava pula sotilaista. Nämä asiat ratkaisivat yhdessä sen, että puna-armeijan oli pakko vetäytyä Hangosta. Kaupungin evakuointi käynnistyi vaiheittain loppusyksystä.

Suomalaispioneerit aloittivat raivaamisen vuokra-alueen rajalla, ja joulukuun 3. päivänä rajan yli pujahti ensimmäinen suomalaisjoukko. Viimeiset neuvostosotilaat olivat puolestaan jättäneet Hangon edellisenä iltana. Matkustajalaiva Josif Staliniin oli änkeytynyt peräti 5500 ihmistä. Vaikka alus ajautui Hangosta itään miinakenttien keskelle, pyristeli se loppujen lopuksi kotisatamaan asti. Neuvostoliitto evakuoi Hangosta kaiken kaikkiaan 22000 sotilasta, 5000 muun sotilaan kohtalo oli joku muu.

Heikki Möttönen