Varsinaissuomalaiset käyttävät työpaikkojen liikunta- ja kulttuurietuja eniten liikuntaan
Suomalaisista työssäkäyvistä 60 prosenttia saa työpaikaltaan liikunta- ja kulttuurietua. Varsinais-Suomessa edun saajien suurin painopiste on liikunta. Suosituin kohde liikunta- ja kulttuuriedulle Varsinais-Suomessa on Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus. Toiseksi suosituin on Impivaaran Tenniskeskus ja kolmanneksi Uintikeskus Ulpukka Raisiossa.
Varsinais-Suomessa käytettävien liikunta- ja kulttuurietujen kymmenen suosikkikohteen joukossa vain kaksi ei ole liikuntapaikka. Neljänneksi suosituin on Kinopalatsin Finnkino ja viidenneksi suosituin Turun Stockmann.
– Suomalaiset kaikkinensa käyttävät työpaikan virike-edusta ison valtaosan liikuntapalveluihin, mutta liikunta korostuu Varsinais-Suomessa vielä huomattavan paljon. Yleisimmissä yksittäisissä käyttökohteissa valtakunnallisesti kulttuuri on näkyvämmin liikunnan rinnalla, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen sanoo tiedotteessa.
Edenred on Suomen käytetyin työsuhde-etupalvelu. Liikunta- ja kulttuurieturahoistaan suomalaiset käyttävät vuodessa 75 prosenttia liikuntaan ja 25 prosenttia kulttuuriin.
– Varsinais-Suomessa on poikkeuksellista se, että liikunta- ja kulttuuriedun suosituimmatkin käyttökohteet jakautuvat laajasti maakuntaan. Kymmenen suosituimmasta kohteesta neljä on Turun ulkopuolella, Lahtinen kommentoi.
Virike-etua käytettiin viime vuonna Varsinais-Suomessa eniten näihin:
1. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus
2. Impivaaran tenniskeskus
3. Uintikeskus Ulpukka
4. Finnkino Kinopalatsi
5. Stockmann Turku
6. Kilosport
7. Bo Arena
8. Naantali Spa
9. Ispoisten uimarannan sauna
10. AuraBiljardi
Koko Suomessa suosituin liikunta- ja kulttuurinedun käyttökohde ovat pääsyliput viihdetapahtumiin. Suosituin kohde on lippukauppa Tiketti. Vastaavista palveluista Lippupiste on kolmanneksi suosituin käyttökohde ja Ticketmaster kuudenneksi suosituin. Kaikista käyttökohteista toiseksi suosituimpia ovat Finnkinon elokuvanäytökset. Neljänneksi suosituin kohde on Museokortti, jolla pääsee museovierailuille ilman lisämaksua. Kärkiviisikon täydentää Mäkelänrinteen uima- ja liikuntahalli Helsingissä.
– Viihdetapahtumien pääsyliput ovat otollinen käyttökohde liikunta- ja kulttuuriedulle. Jokaiselle löytyy jotakin, ostaminen on helppoa ja ne ovat juuri sellaista extraa, johon ei välttämättä tulisi lähdettyä ilman eturahaa, Lahtinen toteaa.
Museokortti puolestaan on hyvä esimerkki tuotteesta, jolla palveluntarjoajat ovat kyenneet helpottamaan palvelujensa käyttämistä ja virike-edun kuluttamista niihin palveluihin. Museokortti kehitettiin vuonna 2015 ja se on nopeasti noussut kulttuuripalveluissa suomalaisten suosikkien joukkoon. Maksullisilla museoilla oli viime vuonna asiakkaita enemmän kuin koskaan, niissä käytiin 5,1 miljoonaa kertaa. Puolet vierailuista maksettiin Museokortilla. Eli käytännössä iso osa maksettiin työpaikan kulttuuriedulla.
Virike-etua käytettiin viime vuonna Suomessa eniten näihin:
1. Pääsylippukauppa Tiketti
2. Elokuvateatteriketju Finnkino
3. Pääsylippukauppa Lippupiste
4. Museokortti
5. Helsinkiläinen uima- ja liikuntahalli UH Mäkelänrinne
6. Pääsylippukauppa Ticketmaster
7. Vantaalainen kylpylä Flamingo Spa
8. Espoolainen Leppävaaran uimahalli
9. Levin hiihtokeskus
10. Rukan hiihtokeskus
Liikunta- ja kulttuuriedun verovapauden raja on pysynyt samana 14 vuotta. Yläraja on toistaiseksi 400 euroa vuodessa.
– Liikunta- ja kulttuurietu on liikkumisen ja kulttuuriharrastusten mahdollistamista, mutta samalla koko alojen tukemista. Esimerkiksi Levi ja Ruka ovat suomalaisten suursuosikkeja, ja sielläkin liikuntaetu on merkittävässä roolissa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















