Turun kaupungin asukasmäärän kasvu on ollut kahtena peräkkäisenä vuonna ollut ennätyksellistä. Väkimäärä kasvoi viime vuonna 4 008:lla.

Eikä tahti tunnu laantuvan. Turun väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 202 250 helmikuun lopussa. Asukasluku kasvoi tammi–helmikuussa 332:lla. Nettomaahanmuutto oli 404 henkilöä, muut tunnusluvut olivat miinuksella: kuntien välinen nettomuutto -26 ja luonnollinen väestönlisäys -46. Kuolleita on siis enemmän kuin syntyneitä.

– Maahanmuutto jatkuu toisin sanoen kovaa vauhtia. Kuntien välinen nettomuutto yleensä alkuvuonna vähän miinuksella. Luonnollinen väestönlisäys on odotetusti negatiivinen, kuten on ollut joka vuosi vuodesta 2018 alkaen eli uusi normaali. Olennaista on, että tammi–helmikuun väestönlisäys suurempi kuin kolmena edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana, summaa Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro.

Viime vuonna asukasluku kasvoi tammi–helmikuussa 222:lla, 214:llä vuonna 2022 ja väheni 64:llä vuonna 2021.

Turun väkiluku ylitti 100 000 rajan 1950-luvulla. Asukkaita oli 150 000 jo 1970-luvun vaihteessa. Viime vuonna loppukesästä saavutettiin 200 000 asukkaan rajapyykki.

Nykykasvu povaa, että Turun väkimäärä on 10 000 asukkaan verran nykyistä suurempi juhlavuonna 2029. Vuoteen 2040 mennessä väkeä voi olla 40 000–60 000 asukasta nykyistä enemmän.

Uutta tarkennettua väestöennustetta tehdään parhaillaan. Sitä tarvitaan muun muassa raitiotiepäätöstä varten. Toistaiseksi on käytössä ennusteita, jotka ovat jo vanhentuneita eivätkä vastaa nykykehitystä.

– Päivitämme parhaillaan Turun väestöennustetta. Uusi päivitetty ennuste valmis oletettavasti touko–kesäkuussa. Ennusteeseen tulee perusuran lisäksi vaihtoehtoisia väestöskenaarioita ja kieliryhmittäinen väestöennuste. Teemme siihen yhteyteen myös raitiotieskenaarion vuoteen 2050 saakka, kertoo Aro.

Lasse Virtanen