Aurinkopaneelien tuottaman sähkön kuluttaminen itse kannattavampaa kuin myyminen

Taloudellisesti kannattavinta aurinkopaneelien omistajalle on kuluttaa itse mahdollisimman paljon aurinkopaneelien tuottamaa sähköä. Taloudellisesti kannattavinta aurinkopaneelien omistajalle on kuluttaa itse mahdollisimman paljon aurinkopaneelien tuottamaa sähköä. Kuva: Mikael Rydenfelt

Turun yliopiston tutkimusryhmä selvitti aurinkosähkön arvoa tavalliselle kuluttajalle. Taloudellisesti kannattavinta aurinkopaneelien omistajalle oli kuluttaa itse mahdollisimman paljon aurinkopaneelien tuottamaa sähköä. Katon suuntaisista asennuksista etelää kohti asennetut paneelit olivat vielä kannattavimpia, mutta taloudellinen ero muihin asennussuuntiin kaventunee tulevina vuosina sähkön hinnan kehityksestä johtuen.

Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin erilaisia skenaarioita siitä, kuinka paljon taloudellista arvoa erilaiset aurinkosähköjärjestelmät tuottavat omakotitalossa asuvalle kuluttajalle.

Tutkimuksessa vertailtiin esimerkiksi aurinkosähkön oman kulutuksen ja sähköverkkoon myynnin kannattavuutta. Tarkastelussa huomioitiin talon lämmitysratkaisut, kuluttajan sähkösopimus sekä mahdollisuus hyödyntää aurinkosähköä lämpimän veden tuottamiseen.

Tarkastelussa havaittiin, että kannattavinta kotitalouksille oli kuluttaa itse mahdollisimman paljon tuotettua aurinkosähköä. Verkkoon myydyn sähkön tuoma lisäarvo oli vähäinen.

Jokainen itse kulutettu kilowattitunti säästää kuluttajan laskusta sähkön hinnan lisäksi myös siirtomaksun sekä verot, kun taas sähköverkkoon myydystä kilowattitunnista hyvitetään vain veroton sähkön hinta. Tämän takia itse kulutettu aurinkosähkö tuottaa kuluttajalle paljon suuremman arvon kuin sähköverkkoon myyty sähkö.

– Omakotitalon aurinkosähköjärjestelmää suunniteltaessa ratkaiseva tekijä on siis mahdollisuus kuluttaa itse mahdollisimman paljon tuotettua aurinkosähköä. Tarkastelussamme esimerkiksi mahdollisuus käyttää aurinkosähköä käyttöveden sekä vesikiertoisen lämmityksen vaatiman veden lämmittämiseen nosti oman kulutuksen osuuden lähes sataan prosenttiin. Aurinkosähkön myynti verkkoon tuo merkittävää taloudellista lisäarvoa vain harvoin, kuten energiakriisin aikaan nähtyinä poikkeuksellisen korkeiden hintojen tunteina, kertoo materiaalitekniikan yliopisto-opettaja Sami Jouttijärvi tiedotteessa.

Tutkimuksessa vertailtiin myös aurinkopaneelien asennusten suuntauksen vaikutusta paneelien tuottamaan arvoon.

Rakennuksen suuntaus vaikuttaa merkittävästi katon suuntaisesti asennettujen aurinkopaneelien vuosituotantoon. Etelää kohti asennettujen paneelien vuosituotanto on isompi kuin itä-länsisuuntaisesti asennetuilla yksipuoleisilla paneeleilla. Tutkimuksessa tarkasteltujen sähkön hintojen (vuodet 2019 ja 2022) perusteella eteläsuuntainen asennus on ollut myös taloudellisesti kannattavinta.

Eteläsuuntaisten paneelien tuotantohuippu osuu kuitenkin keskipäivään, jolloin kulutus on yleensä vähäisempää. Tutkimuksessa havaittiinkin, että etelään suunnattujen paneelien omistajat myivät suuremman osan tuottamastaan sähköstä verkkoon päivällä ja joutuivat ostamaan enemmän sähköä aamulla ja illalla, mikä tasoitti kuluttajan saamaa taloudellista hyötyä eri tavalla suunnattujen aurinkopaneelien välillä. Esimerkiksi kun 45 asteen kulmaan kallistetut paneelit oli suunnattu etelän sijasta kohti itää ja länttä, vuosituotanto oli 23 prosenttia pienempi, mutta tuotetun sähkön taloudellinen arvo parhaimmillaan vain 12 prosenttia pienempi. Itse kulutetun aurinkosähkön määrä kilowattitunteina oli lähes sama. Molempien systeemien nimellisteho oli neljä kilowattia.

Tutkijoiden mukaan tämä taloudellinen ero kaventunee entisestään lähivuosina.

– Aurinkovoiman nopea lisääntyminen Suomessa laskee sähkön hintaa keskipäivällä, jolloin itää ja länttä kohti suunnatut aurinkosähköjärjestelmät, jotka tuottavat enemmän sähköä aamulla ja illalla tulevat nykyistä kannattavimmiksi. Mikäli sähkön hinta kesäisin keskipäivällä on tulevaisuudessa matala lisääntyvän aurinkoenergiatuotannon takia, etelää kohti suunnatut paneelit tuottavat vain vähän taloudellista arvoa, vaikka vuosittainen energian tuotanto onkin suurempi kuin itää ja länttä kohti suunnatuilla paneeleilla, kuvailee materiaalitekniikan professori Kati Miettunen.

Pystyyn asennetut, itä-länsi -suuntaiset kaksipuoleiset aurinkopaneelit, saavuttavat tuotantohuipun aamulla ja illalla, mikä sopii hyvin yhteen sekä tyypillisen kotitalouden sähkön kulutuksen että sähkön päivän sisäisen hintavaihtelun kanssa.

– Tutkimuksessamme tällaisilla paneeleilla oli yhdeksän prosenttia suurempi vuosituotanto verrattuna etelään suunnattuihin, 45 asteen kulmaan kallistettuihin paneeleihin. Itse kulutetun sähkön suhteellinen osuus oli molemmissa tapauksissa lähes yhtä suuri. Näin pystysuuntaisten, kaksipuoleisten paneelien tuottaman aurinkosähkön taloudellinen arvo oli 7–11 prosenttia etelää kohti suunnattujen, yksipuoleisten paneelien tuottamaa arvoa suurempi, riippuen talon sähkönkulutuksesta ja sähkösopimuksesta, kertoo Jouttijärvi.

– Tällaiset pystyyn asennetut paneelit ovat tuotannon kannalta ideaalisia, mutta sopivien asennuspaikkojen löytäminen rakennetussa ympäristössä on merkittävä haaste, sillä paneelit ovat hyvin haavoittuvaisia sekä idästä että lännestä tulevalle varjostukselle, Jouttijärvi toteaa.

Turun yliopiston Aurinkoenergiamateriaalit ja -systeemit -tutkimusryhmä (SEMS, Solar Energy Materials and Systems) tutkii aurinkoenergiaa ja aurinkoenergiaa tuottavien järjestelmien integrointia energiajärjestelmään. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa juuri Pohjoismaiden olosuhteisiin sovellettua tieteellistä tietoa liittyen aurinkosähkön arvoon tavalliselle kuluttajalle. Tutkimusta rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen säätiö, Suomen Akatemia ja Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli on julkaistu Applied Energy -lehdessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Riippusilta romahti Liedossa, kahdeksan putosi veteen

Riippusilta romahti Teilipolulla Liedossa sunnuntaina alkuillasta. Sillalla oli tapahtumahetkellä kahdeksan henkilöä.

BirdLifen kultainen ansiomerkki kolmelle pitkäaikaiselle aktiiville

Osmo Kivivuori.

BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin merkittävästä toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämisestä Osmo Kivivuorelle , Jyrki Normajalle ja Seppo Pekkalalle . Ansiomerkit luovutettiin lauantaina Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa Turussa.

Neljä uutta jäsentä Åbo Akademin säätiön valtuuskuntaan

Åbo Akademin säätiön valtuuskunnan kokouksessa 19. marraskuuta 2026 valittiin valtuuskunnan uusiksi jäseniksi toimikaudelle 1.1.2027–31.12.2031 oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman , musiikin maisteri, oikeustieteen kandidaatti ja taidehallinnon maisteri, intendentti Vivian Stolt , teatteritaiteen maisteri, teatterinjohtaja Joachim Thibblin sekä kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja Niklas Österlund .

Jussi Syren And The Groundbreakers luo akustisen musiikin elämyksen Fuusiossa

Jussi Syren And The Groundbreakers.

Yli 30 vuoden uran tehnyt bluegrass-yhtye Jussi Syren And The Groundbreakers saapuu Turkuun 28. marraskuuta. Luvassa on amerikkalaisperäisen juurimusiikin ilta, jossa meininki luodaan pelkästään akustisilla soittimilla ja lauluharmonioilla.

Nikotiini ja tupakansavu vaurioittavat kudoksia korjaavia soluja

Nikotiinipussien käyttö voi altistaa suun limakalvon suurille paikallisille nikotiinipitoisuuksille. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että nikotiini ja tupakansavu vaikuttavat haitallisesti soluihin, jotka ovat tärkeitä kudosten uusiutumiselle ja haavojen paranemiselle. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten nikotiinituotteet voivat heikentää suun terveyttä ja kudosten korjautumista.

Aamos Oinas RoPS:sta Interiin

Aamos Oinas.

Jalkapalloilun Veikkausliigan mestari FC Inter ja Aamos Oinas ovat solmineet kolme seuraavaa kautta kattavan pelaajasopimuksen. 17-vuotias Oinas siirtyy Turkuun Rovaniemen Palloseurasta. Inter maksaa Oinaan siirrosta korvauksen.

Suomen jatkuvan oppimisen asiantuntijat koolla ensimmäistä kertaa

Suomen ensimmäiset korkeakoulujen jatkuvan oppimisen päivät järjestetään Turussa 24.–26. marraskuuta. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia. Tapahtuman teemana on "Aboa Crescendo – Turussa yhdessä voimistuen!"

Abstraktit muodot kätkevät osia esittävistä kuvista

Ville Kumpulainen, Sivun vuori, 2026. Kehystetty, leikattu pigmenttituloste.

Ville Kumpulaisen näyttely Sivutasku on esillä Turun taidemuseon Studiossa 27.11.–17.1. Avajaiset ovat torstaina 26. marraskuuta. Taiteilija on läsnä tilaisuudessa.

Naisten ja miesten arvomaailmat eivät erkaantuneetkaan Euroopassa

Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–23.

Holodomorin muistopäivää vietetään 28. marraskuuta

Lauantaina 28. marraskuuta vietetään Holodomorin uhrien muistopäivää. Suomen Ukrainalaiset ry kutsuu kaikkia sytyttämään kynttilän kotinsa ikkunalle ja kunnioittamaan miljoonien uhrien muistoa.

Loton potti nousee 14 miljoonaan euroon

Lotosta ei löytynyt kierroksella 47/2026 täysosumia, joten ensi lauantaina Lotossa on tarjolla 14 miljoonaa euroa.

Viemäri- ja vesijohtotyö katkaisee Juhannuskadun liikenteeltä

Viemäri- ja vesijohtotyö katkaisee moottoriajoneuvoliikenteen Juhannuskatu 32:n kohdalta 23.–25. marraskuuta.

Miia Aaltonen valittu Turun Yrittäjänaiseksi

Miia Aaltonen.

Turun Yrittäjänaiset ry on valinnut vuoden Turun Yrittäjänaiseksi Tyyki Designin yrittäjän Miia Aaltosen . Valinnan perusteissa korostuvat pitkäjänteinen yrittäjyys, vahva ammattitaito, luovuus, vastuullisuus sekä aktiivinen toiminta yrittäjänaisten yhteisössä.

Suuret klassikot soolokitaralla

Tomi Paldanius.

Kitaristi Tomi Paldanius konsertoi Runosmäen monitoimitalo Riimin Isossa seurakuntasalissa perjantaina 27. marraskuuta kello 18.

Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa

Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.

Valtakunnan ykköskuusen valot syttyvät jälleen Turun tuomiokirkon edustalla

Valtakunnan ykköskuusi saa valot lauantaina 28. marraskuuta. Kuva on viime vuodelta.

Turun tuomiokirkon edustalla alkaa jälleen joulun odotus, kun valtakunnan ykköskuusen valot syttyvät ensimmäisen adventin aattona lauantaina 28. marraskuuta kello 15.45 alkavassa Kuusijuhlassa. Vaikka Turun tuomiokirkko on tällä hetkellä peruskorjauksen vuoksi kiinni, se ei vaikuta joulukuusiperinteeseen. Tänä vuonna Aurasta tulevan Tuomiokirkon kuusen valot loistavat perinteen mukaan nuutinpäivään 13. tammikuuta asti. Lamppuja kuusessa on nyt 727 – yhtä monta, kuin Tuomiokirkko on nähnyt jouluja.

Nuorten äänestysinto kasvoi seurakuntavaaleissa, nuoria luottamushenkilöitä aiempaa enemmän

Seurakuntavaalien vahvistettu valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,1. Edellisissä, vuoden 2022 vaaleissa äänestysprosentti oli 12,7. Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku näyttäisi nyt taittuneen. Toinen merkittävä muutos nähtiin nuorten päättäjien osuudessa: se nousi merkittävästi.

Hautuja-teos valaistaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan

Oranssi väri symboloi toivoa väkivallattomasta tulevaisuudesta. Hautuja-teos valaistuna oranssiksi vuonna 2024.

Oranssit päivät on YK:n kansainvälinen kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Oranssi väri symboloi toivoa väkivallattomasta tulevaisuudesta. Hautujan lisäksi oranssilla valaistaan myös seurakuntakeskus ja yritystiloja.

Näköislehti

Urheilu

Aamos Oinas RoPS:sta Interiin

Aamos Oinas.

Jalkapalloilun Veikkausliigan mestari FC Inter ja Aamos Oinas ovat solmineet kolme seuraavaa kautta kattavan pelaajasopimuksen. 17-vuotias Oinas siirtyy Turkuun Rovaniemen Palloseurasta. Inter maksaa Oinaan siirrosta korvauksen.

Miisa Turunen upotti kaksi rangaistuslaukausta – TPS vei Turun derbyn

Miisa Turunen.

Salibandyn naisten F-liigan perjantain ainoa naisten ottelu oli Turun paikallinen, jossa TPS kaatoi FBC Loiston 6–4 ja nousi kahden pisteen päähän sarjakärki Classicista. Classic tosin on pelannut kaksi ottelua vähemmän.

Yli 600 uimaria kilpailee masters-mestaruuksista ja Pohjoismaiden mestaruuksista Raisiossa

Heidi Rissanen.

Syksyn lyhyen radan masters-mestaruusuinnit kilpaillaan 20.–21. marraskuuta Raision Uintikeskus Ulpukassa. Samalla ratkotaan myös Pohjoismaiden masters-mestaruudet, kun kilpailut kokoavat yhteen uimareita Suomesta ja muista Pohjoismaista.

Inter sai triplansa vaikeuksien kautta ikimuistoisen kauden päätteeksi

Interin seurahistorian toiset Suomenmestaruusjuhlat käynnistyivät poikkeuksellisella tavalla. Pokaalia päästiin nostamaan vasta tunteja mestaruuden varmistumisen jälkeen.

Melkoinen , jopa ikimuistoinen, kausi se oli. Veikkausliigakausi 2026 päättyi lopulta Interin mestaruusjuhliin. Syksyn mittaan seurahistorian toinen Suomen mestaruus näytti olevan välillä täysin hyppysissä, mutta lopulta ”varma” mestaruus näytti lipeävän HJK:lle. AC Oululla taitaakin päätöskierroksen myötä olla erityinen paikka tästä lähtien monen Inter-henkisen sydämessä. Rasmus Karjalaisen tuskin tarvitsee omia oluitaan hetkeen maksaa, jos sattuu Turussa piipahtamaan.

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.