Hallitus vahvisti kuluvan vuoden keskeiset kansalliset maataloustuet

Valtioneuvosto hyväksyi 18. tammikuuta useita kansallisia tukia koskevia asetuksia. Pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta muodostuva kokonaisuus on sovitettu yhteen vuonna 2023 uudistettujen EU-tukivälineiden kanssa.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2024 tuotannolle yhteensä noin 348 miljoonaa euroa. Tuen menekki on noin kuusi miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, kun otetaan huomioon valtion talousarviossa vahvistettu kansallisen tuen määräraha vuonna 2024 ja aiemmilta vuosilta siirtyvä säästynyt määrärahaosuus. Tällä kansallisen tuen mitoituksella varmistetaan tukikokonaisuuden jatkuminen mahdollisimman tasapainoisena eri tukivälineiden välillä ja alueellisesta näkökulmasta.

Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 92 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kolmen prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta merkittävä osa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea. Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla.

EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Viimeisin pohjoisen tuen reunaehdot määrittävä komission päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu Euroopan komission päätös. Pohjoinen tuki täydentää erityisesti kotieläintalouden EU-tukivälineitä pohjoisen tuen C-alueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomen kansallinen tuki kohdistuu sika- ja siipikarjatalouteen ja puutarhatalouteen Etelä-Suomessa, ja tuen periaatteet vuosina 2023–27 perustuvat komission päätökseen. Koko maassa maksettavan sokerijuurikkaan kansallisen tuen EU-säädöspohjana toimii EU:n maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, ja tukivälineen sisältö jatkuu ennallaan.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Vuosien 2023–27 Suomen maatalouden tukikokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon ja samalla huoltovarmuuden turvaaminen, ja kansallisten tukien järjestelmät täydentävät EU-tukivälineitä ennen kaikkea tästä lähtökohdasta.

Pohjoiseen tukeen käytettävä kokonaismäärä on vuonna 2024 noin seitsemän miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023. Kansallisen tuen momentin määräraha vuonna 2024 säilyy ennallaan, mutta aiemmilta vuosilta siirtyvää säästynyttä määrärahaosuutta on nyt vuotta 2023 vähemmän käytettävissä. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on hieman alempi kuin vuonna 2023 kauden 2023–27 komission päätöksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 171 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on 2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, kun vuoden 2023 kriisikorotus tukeen poistuu. Maidon tuki maksetaan yhtenäisellä tukitasolla, 8,6—31,5 senttiä litralta, koko vuoden 2024 ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa tarkennetaan vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2025 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan vuoden 2024 tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n markkinajärjestelyasetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla ovat komission päätöksen mukaisesti hieman pienemmät kuin vuonna 2023. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee kaksi euroa viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella, kun maksun perusteena olevien tilakohtaisten viitemäärien kokonaismäärä vuosittain pienenee. Kasvihuonetuotannon tuki avataan samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Puutarhatalouden varastointituen lähtötasot eivät muutu vuoteen 2023 verrattuna, mutta tukitasot tarkentuvat varastoitavien tuotemäärien perusteella myöhemmin.

Sonnien eläinyksikkökohtaista tukea korotettiin kymmenellä eurolla eläinyksiköltä verrattuna vuoteen 2023. Myös emolehmien, uuhien ja kuttujen tukea korotettiin 25 eurolla eläinyksikköä kohti vuoteen 2023 verrattuna. Teurashiehojen tukea alennettiin 30 eurolla eläinyksikköä kohden vuoden 2023 korotetusta tuesta, mutta hankalan markkinatilanteen perusteella teurashiehojen tukitaso on edelleen aiempia vuosia korkeampi. Samalla teurastettujen sonnien tukitaso säilyi samalla tasolla kuin vuonna 2023. Näiden tukitasojen tarkennusten lähtökohtana on varmistaa kotieläintalouden tuotantoedellytykset pohjoisen tuen alueella.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasoksi päätettiin alempi tukitaso kuin vuonna 2023, kun tuessa käytössä ollut erityinen kriisikorotus poistuu. Rajoitteen ylittävien yksiköiden tuki on aiempien vuosien tapaan laskennallisesti saman suuruinen kuin AB –alueella. Koska sika- ja siipikarjatalouden tuki nousee AB-alueella, rajoitteen ylittävien yksiköiden tuki on 2–3 euroa viitemäärän yksikköä kohti korkeampi kuin vuonna 2023.

Valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyn yksikkötuet laskevat vuoteen 2023 verrattuna, kun viime vuonna maksettu erityiskorotus poistuu. Muut pinta-ala- ja yksikköperusteiset pohjoiset tuet säilyvät vuoden 2023 tasolla. Metsämarjojen ja sienten varastointituessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2023.

Valtion ja maatalouden tuottajajärjestöjen eli MTK:n ja SLC:n edustajat käsittelivät loppuvuoden 2023 aikana vuoden 2024 kansallisten tukien kokonaisuutta aiempaan tapaan. Osana tätä prosessia osapuolet esittävät vuoden 2024 kansallisten tukien kokonaisrahoituksesta tehtäväksi 2,2 miljoonan euron määrärahavarausta tuleviin ratkaisuihin, joilla pyritään turvaamaan erityisesti kotimaisen tärkkelysperunan viljelyedellytykset kansallisten ja EU-tukivälineiden yhteensovituksena. Tuen maksaminen edellyttää sellaisen tukimallin löytämistä, jolle on olemassa säädöspohja sekä työkalut tuen maksamiseen ilman ylimääräisiä toimeenpanokustannuksia. Nämä tulevien tukiratkaisujen mahdollisuudet selvitetään mahdollisimman pian.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen keskikorot laskeneet

Uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin vuoden toisella neljänneksellä muista rahoituslaitoksista 67 miljoonan euron edestä, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vakuudettomien kulutusluottojen sovittu vuosikorko oli 8,03 prosenttia ja todellinen vuosikorko 12,52 prosenttia, kun vuosi sitten vastaavana aikana sovittu vuosikorko oli 8,71 prosenttia ja todellinen vuosikorko 13,50 prosenttia.

Korona- ja kausi-influenssarokotukset alkavat Varsinais-Suomessa syys–lokakuussa

Koronarokotukset alkavat Varsinais-Suomessa syyskuussa. Ne etenevät syksyn aikana THL:n määrittelemien kohderyhmien mukaisesti. Riskiryhmien influenssarokotukset alkavat loka–marraskuussa. Kaikki lisätiedot rokotuksista löytyvät verkkosivuilta varha.fi/influenssa ja varha.fi/korona.

Jari Paasikivi valittu Turun uudeksi joukkoliikennejohtajaksi

Jari Paasikivi.

Turun seudun joukkoliikennettä luotsaamaan valittiin diplomi-insinööri Jari Paasikivi . Paasikivellä on kokemusta joukkoliikenteen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä kunnallisella että yksityisellä sektorilla. Tehtävän hakuaika päättyi 23. heinäkuuta.

Farmari-Volvo törmäsi pyöräilijään Länsikeskuksessa, poliisi pyytää ilmoittautumaan

Lounais-Suomen poliisi selvittää maanantaina 1. syyskuuta tapahtunutta liikenneonnettomuutta, jossa autoilija törmäsi suojatietä polkupyörällä ylittäneeseen poikaan Länsikeskuksessa.

Pukkilan korttelille LEED Platinum -sertifikaatti

Pukkilan vanhalle tehdasalueelle rakentunut viiden kerrostalon ja pysäköintihallin muodostama kokonaisuus on saanut LEED Platinum -ympäristösertifikaatin.

Pukkilan vanhalle tehdasalueelle kortteli 88:aan rakentunut viiden kerrostalon ja pysäköintihallin muodostama kokonaisuus on saanut LEED Platinum -ympäristösertifikaatin. Kohde on EU-taksonomian mukainen.

Hirvionnettomuudet lisääntyneet viime vuosina – eniten onnettomuuksia syyskuussa

Hirvionnettomuuksien määrä on kääntynyt kasvuun Suomessa. Viime vuonna sattui yli 1 600 hirvionnettomuutta, kun edellisvuonna niitä sattui noin 1 500. Etenkin syys-lokakuussa autoilijoiden on syytä olla valppaana, kun hirvet ovat aktiivisimmillaan ja keliolosuhteet muuttuvat haastavammiksi.

Marianne Gustafsson Burgmann 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertissa Turun tuomiokirkossa

Marianne Gustafsson Burgmann.

Marianne Gustafsson Burgmann soittaa 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertin Turun tuomiokirkossa lauantaina 13. syyskuuta kello 16. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin järjestää Turun tuomiokirkkoseurakunta.

Turun keskustan ilmanlaatu viime vuonna enimmäkseen hyvä mutta heikompi kuin edellisvuonna

Raportti Turun seudun ilmanlaadusta vuonna 2024 on valmistunut. Raportissa käsitellään Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa ja Paraisilla mitattuja ulkoilman epäpuhtauspitoisuuksia. Turun ilmanlaadun mittausasemat sijaitsivat Kauppatorilla ja Ruissalossa. Rikkidioksidia mitattiin Turussa Ruissalon Saaronniemessä, typpidioksidia Kauppatorilla sekä Ruissalossa, otsonia Ruissalossa ja hengitettäviä hiukkasia sekä pienhiukkasia Kauppatorilla. Raja-arvot eivät ylittyneet Turussa minkään epäpuhtauden kohdalla. Hengitettäville hiukkasille annettu raja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) sen sijaan ylittyi neljä kertaa Turun Kauppatorilla.

Paimio 700 -juhlavuosimuraali valmis – teos esillä Paimion kaupungintalon länsipäädyssä

Juhlavuosimuraalin julkistus.

Paimion 700-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettu julkinen taideteos on nyt valmis ja kaikkien paimiolaisten sekä kaupungissa vierailevien nähtävillä. Suurikokoinen muraali sijaitsee Paimion kaupungintalon länsipäädyssä, ja se juhlistaa paikkakunnan pitkää historiaa, kulttuuriperintöä ja yhteisöllisyyttä. Teoksen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Jukka Hakanen .

Kakkostyypin diabetes lisää suolistosyövän riskiä merkittävästi

Suomen Syöpärekisterin tutkimus osoittaa, että suolistosyövällä ja kakkostyypin diabeteksella on selkeä yhteys. Miehillä diabeteksen aiheuttama munuaissairaus kasvattaa suolistosyövän riskiä jopa yli 50 prosenttia muihin diabeetikkoihin verrattuna.

Leipäviikolla puhutaan täysjyväviljan puolesta

Täysjyväsuositus on 90 grammaa päivässä.

Leipäviikkoa vietetään 8.–14. syyskuuta teemalla Hyvää täysjyvää. Eri leivissä on eri määriä täysjyväviljaa ja kuitua. Täysjyväsuositus on 90 grammaa päivässä.

Aluehallintovirasto löysi puutteita Varhan mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on antanut Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle huomautuksen vastaisen varalle siitä, että päihteitä käyttäville asiakkaille ja mielenterveyskuntoutujille tulee myöntää heidän palvelutarvettaan vastaavat palvelu-, hoito- ja kuntoutuskokonaisuudet. Hyvinvointialueelta pyydetään joulukuun alkuun mennessä selvitystä tekemistään palvelujen saatavuutta ja toimintatapoja parantavista toimenpiteistä.

Turun raitiotien alustavat katusuunnitelmat julkaistu – kaupunkilaisten kommentteja kerätään kyselyllä

Havainnekuva raitiovaunusta Eerikinkadulla.

Turun raitiotien alustavia katusuunnitelmia voi kommentoida karttapohjaisessa kyselyssä 8.–28. syyskuuta. Alustavat katusuunnitelmat kuvaavat, miten raitiotien reitin varrella olevat kadut muuttuisivat, jos Turkuun rakennetaan raitiotie. Suunnitelmat on julkaistu raitiotien koko 12 kilometrin reitiltä sataman, keskustan, Kupittaan ja Varissuon välillä. Suunnitelmia esitellään tilaisuuksissa syyskuun aikana.

Äidin vaikeudet kiintyä vauvaan lisäävät lapsen uniongelmia

Seurantatutkimus osoittaa, että äidin vaikeudet kiintyä vauvaan kahdeksan kuukauden iässä ovat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin uniongelmiin ja ne näkyvät vielä 2-vuotiaankin lapsen unessa.

Viherrakennustyö sulkee ajokaistan Helsinginkadulla

Helsinginkadulla tehdään viherrakennustyötä Pispalantien ja Tuomaansillan välillä 8.–19. syyskuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä työmaan kohdalla. Työstä on haittaa molemmissa ajosuunnissa.

Tyhjillään ollut puutalo tuhoutui tulipalossa Pöytyällä

Tyhjillään ollut pieni, noin 75-neliöinen yksikerroksinen puurunkoinen talo tuhoutui asuinkelvottomaksi Pöytyällä.

Varikoissa yhteisöllistä toimintaa, lämmintä ruokaa ja tukea arjen haasteisiin

Varissuon Varikon tarjoilutehtävissä diakoni Katja Laaksonen.

Turun keskustassa, Varissuolla ja Kaarinassa javautuvat maanantaina 15. syyskuuta uudet kohtaamispaikat eli Varikot. Tarjolla on yhteisöllistä toimintaa, lämmintä ruokaa ja tukea arjen haasteisiin.

Uusi tutkimus: Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät turvapaikkatutkinnat perustuvat vain osittain vakiintuneeseen psykologiseen tietoon

Seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi vainoa pakenevat turvapaikanhakijat ovat vaarassa kohdata epäsuoria stereotyyppisiä käsityksiä, kun heidän uskottavuuttaan arvioidaan. Viranomaisilla on tapana olettaa, että rehelliset hakijat voivat antaa yksityiskohtaista tietoa seksuaali-identiteetistään, mutta turvapaikkapuhutteluissa esitetyt kysymykset eivät aina kannusta kuvaamaan kokemuksia vapaasti ja oikein, kertoo tuore Åbo Akademin väitöskirja .

Urheilu

TPS:n Mika Suoraniemi luottaa kauden kynnyksellä ympärillään oleviin

Mika Suoraniemi on toiminut TPS:ssä muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, pelaajatarkkailijana ja nyt urheilutoimenjohtajana.

Liiga-kausi käynnistyy huomenna 9. syyskuuta, kun kiekko putoaa Hämeenlinnassa jäähän HPK–TPS-ottelun alkamisen merkiksi. Myös pitkän päivätyön TPS:ssä eri rooleissa tehneelle Mika Suoraniemelle uusi kausi on uuden alku. Alkava kausi on Suoraniemen ensimmäinen TPS:n urheilutoimenjohtajana.

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.