Hallitus vahvisti kuluvan vuoden keskeiset kansalliset maataloustuet

Valtioneuvosto hyväksyi 18. tammikuuta useita kansallisia tukia koskevia asetuksia. Pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta muodostuva kokonaisuus on sovitettu yhteen vuonna 2023 uudistettujen EU-tukivälineiden kanssa.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2024 tuotannolle yhteensä noin 348 miljoonaa euroa. Tuen menekki on noin kuusi miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, kun otetaan huomioon valtion talousarviossa vahvistettu kansallisen tuen määräraha vuonna 2024 ja aiemmilta vuosilta siirtyvä säästynyt määrärahaosuus. Tällä kansallisen tuen mitoituksella varmistetaan tukikokonaisuuden jatkuminen mahdollisimman tasapainoisena eri tukivälineiden välillä ja alueellisesta näkökulmasta.

Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 92 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kolmen prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta merkittävä osa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea. Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla.

EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Viimeisin pohjoisen tuen reunaehdot määrittävä komission päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu Euroopan komission päätös. Pohjoinen tuki täydentää erityisesti kotieläintalouden EU-tukivälineitä pohjoisen tuen C-alueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomen kansallinen tuki kohdistuu sika- ja siipikarjatalouteen ja puutarhatalouteen Etelä-Suomessa, ja tuen periaatteet vuosina 2023–27 perustuvat komission päätökseen. Koko maassa maksettavan sokerijuurikkaan kansallisen tuen EU-säädöspohjana toimii EU:n maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, ja tukivälineen sisältö jatkuu ennallaan.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Vuosien 2023–27 Suomen maatalouden tukikokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon ja samalla huoltovarmuuden turvaaminen, ja kansallisten tukien järjestelmät täydentävät EU-tukivälineitä ennen kaikkea tästä lähtökohdasta.

Pohjoiseen tukeen käytettävä kokonaismäärä on vuonna 2024 noin seitsemän miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023. Kansallisen tuen momentin määräraha vuonna 2024 säilyy ennallaan, mutta aiemmilta vuosilta siirtyvää säästynyttä määrärahaosuutta on nyt vuotta 2023 vähemmän käytettävissä. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on hieman alempi kuin vuonna 2023 kauden 2023–27 komission päätöksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 171 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on 2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, kun vuoden 2023 kriisikorotus tukeen poistuu. Maidon tuki maksetaan yhtenäisellä tukitasolla, 8,6—31,5 senttiä litralta, koko vuoden 2024 ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa tarkennetaan vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2025 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan vuoden 2024 tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n markkinajärjestelyasetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla ovat komission päätöksen mukaisesti hieman pienemmät kuin vuonna 2023. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee kaksi euroa viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella, kun maksun perusteena olevien tilakohtaisten viitemäärien kokonaismäärä vuosittain pienenee. Kasvihuonetuotannon tuki avataan samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Puutarhatalouden varastointituen lähtötasot eivät muutu vuoteen 2023 verrattuna, mutta tukitasot tarkentuvat varastoitavien tuotemäärien perusteella myöhemmin.

Sonnien eläinyksikkökohtaista tukea korotettiin kymmenellä eurolla eläinyksiköltä verrattuna vuoteen 2023. Myös emolehmien, uuhien ja kuttujen tukea korotettiin 25 eurolla eläinyksikköä kohti vuoteen 2023 verrattuna. Teurashiehojen tukea alennettiin 30 eurolla eläinyksikköä kohden vuoden 2023 korotetusta tuesta, mutta hankalan markkinatilanteen perusteella teurashiehojen tukitaso on edelleen aiempia vuosia korkeampi. Samalla teurastettujen sonnien tukitaso säilyi samalla tasolla kuin vuonna 2023. Näiden tukitasojen tarkennusten lähtökohtana on varmistaa kotieläintalouden tuotantoedellytykset pohjoisen tuen alueella.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasoksi päätettiin alempi tukitaso kuin vuonna 2023, kun tuessa käytössä ollut erityinen kriisikorotus poistuu. Rajoitteen ylittävien yksiköiden tuki on aiempien vuosien tapaan laskennallisesti saman suuruinen kuin AB –alueella. Koska sika- ja siipikarjatalouden tuki nousee AB-alueella, rajoitteen ylittävien yksiköiden tuki on 2–3 euroa viitemäärän yksikköä kohti korkeampi kuin vuonna 2023.

Valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyn yksikkötuet laskevat vuoteen 2023 verrattuna, kun viime vuonna maksettu erityiskorotus poistuu. Muut pinta-ala- ja yksikköperusteiset pohjoiset tuet säilyvät vuoden 2023 tasolla. Metsämarjojen ja sienten varastointituessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2023.

Valtion ja maatalouden tuottajajärjestöjen eli MTK:n ja SLC:n edustajat käsittelivät loppuvuoden 2023 aikana vuoden 2024 kansallisten tukien kokonaisuutta aiempaan tapaan. Osana tätä prosessia osapuolet esittävät vuoden 2024 kansallisten tukien kokonaisrahoituksesta tehtäväksi 2,2 miljoonan euron määrärahavarausta tuleviin ratkaisuihin, joilla pyritään turvaamaan erityisesti kotimaisen tärkkelysperunan viljelyedellytykset kansallisten ja EU-tukivälineiden yhteensovituksena. Tuen maksaminen edellyttää sellaisen tukimallin löytämistä, jolle on olemassa säädöspohja sekä työkalut tuen maksamiseen ilman ylimääräisiä toimeenpanokustannuksia. Nämä tulevien tukiratkaisujen mahdollisuudet selvitetään mahdollisimman pian.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Musiikkitalo Fuugan käytön sopimukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa

Fuuga on valmis syksyllä.

Turun uusi musiikkitalo Fuuga valmistuu syksyllä. Fuugan ensisijainen käyttäjä on Turun filharmoninen orkesteri (TFO), mutta musiikkitalon operatiivisesta ja hallinnollisesta toiminnasta vastaa Kulttuuriranta Oy.

Työttömyys selvässä nousussa joulukuussa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työttömyys kohosi trendinomaisesti joulukuun aikana. Normaalivuosina työttömyys kohoaa juuri marraskuun tilanteesta reilusti. Myös pitkäaikaistyöttömyys jatkoi kasvuaan ja määrä hypähti useammalla sadalla ylöspäin jo aiemmista ennätyslukemista. Positiivinen valonpilkahdus näkyi uusien avoimien työpaikkojen määrässä, joka nousi verrattuna viime vuoden joulukuuhun 14 prosentilla.

Raision Kirjastotalon Aulagalleriassa kymmenen nuoren taiteentekijän ryhmänäyttely

Alina Armanto, Tunnustuksia, 2025, akryyli kankaalle.

Aulagallerian helmikuun näyttely käsittelee arjen kokemuksia. Raision Kirjastotalon Aulagallerian helmikuun näyttelynä nähdään kymmenen nuoren taiteilijan Mundane Mindscapes – maallinen paratiisi -niminen taidenäyttely, joka on esillä yleisölle 2.–27. helmikuuta. Näyttely käsittelee arjen kokemuksia, tylsän ja tavanomaisen rajapintoja. Jokaisella tavanomaisuudella on oma poikkeavuus; toisen harmaa on toisen purppura.

Vihreät: Turku tarvitsee raitiotien vastatakseen tulevaan väestönkasvuun ja luomaan elinvoimaa

Turun raitiotiehankkeen toteutussuunnitelma julkaistiin maanantaina. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Sofia Engblom on toteutussuunnitelman suhteen positiivisella mielellä.

Hannes-myrsky aiheuttanut metsänomistajille miljoonien vahingot

Hannes-myrskyn aiheuttamia tuhoja.

Joulukuun Hannes-myrsky näkyi lukuisten suomalaisten arjessa. Metsänomistajien metsissä tuhot osuivat erityisesti länsirannikolle. Myrskytuulten lopulliset vaikutukset selviävät luultavasti kesäkuukausien aikana, arvioi asiantuntija.

Muistisairas vanhus löytynyt

Tyksin yhteispäivystyksestä poistui maanantaina illalla 75-vuotias muistisairas mies. Vanhus löytyi Katariinan kaupunginosasta kylmettyneenä ja hänet toimitettiin sairaalaan.

Mielipide: Kuin musta aukko

Kun ura pätkii tai päättyy on vaara jämähtää mustaan aukkoon. Se on kuin juoksuhauta. Kostea, yksinäinen ja kurja. Voit koplautua autopilotille. Et arvaa tilaasi. Luisu saattaa viehättää. Helvetissä oloonkin tottuu.

Hahdenniemen nykyiset saunapalvelut päättyvät hetkeksi

Raision kaupunki purkaa vuokrasopimuksen Hahdenniemessä saunapalveluita tarjoavan Sauna X Oy:n kanssa. Sopimus toimijan kanssa päättyy välittömästi ja kaupungilta vuokratut sauna- ja pukuhuonetilat sulkeutuvat hetkeksi.

Tutkijat kehittävät uusia fermentoituja kasvisruokaratkaisuja

Elintarviketieteiden professorien Kati Hanhinevan ja Kaisa Linderborgin mukaan tarvitsemme uusia elintarvikeratkaisuja, jotka edistävät niin ihmisten kuin planeetankin hyvinvointia sekä Suomen huoltovarmuutta.

Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa kehitetään keinoja valmistaa alihyödynnetyistä raaka-aineista uusia kasviperäisiä fermentoituja elintarvikeratkaisuja, jotka ovat turvallisia, maukkaita, terveellisiä ja vatsaystävällisiä.

Heikkotuulinen pakkassää jatkuu

Pilvisyyden paikallinen vaihtelu voi vaikuttaa lämpötiloihin huomattavasti. Korkeapaine pitää sään lähes koko maassa heikkotuulisena. Tuulivoimatuotantoa kiusaa lisäksi tuulivoimaloiden siipiin kertynyt jää.

Kysely: Nuorten työllistyminen huolestuttaa – yritykset varovaisia rekrytoinneissa

Yrityksen rajalliset resurssit haastavat nuorten palkkaamista, selviää kauppakamarien kyselystä.

Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan yritysten nuorten palkkausaikeet pysyvät viime vuoteen nähden lähes ennallaan. Vain noin kuusi prosenttia Turun kauppakamarin jäsenyrityksistä suunnittelee lisäävänsä nuorten rekrytointia, kun taas kymmenen prosenttia aikoo palkata heitä jopa aiempaa vähemmän. Jopa 26 prosenttia vastanneista kertoi, ettei aio tarjota nuorille lainkaan kesätyö-, harjoittelu- tai tuettua työpaikkaa tänä vuonna.

Valtuustolive: Pelkkää Fuugaa

Turun kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina kello 18 Linnasmäen opistolla ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Esityslistalla on useita uutta musiikkitaloa eli Fuugaa ja sen käyttöä koskevia päätöksiä.

Tutkijat etsivät keinoja Suomen innovaatioparadoksin ratkaisemiseksi

Suomessa on huipputason osaamista, vahvaa koulutusta ja mittavia TKI-panostuksia – mutta silti kestävää talouskasvua ei synny. Tutkijat haluavat ratkaista tämän ristiriidan, jota kutsutaan Suomen innovaatioparadoksiksi.

Parannuksia hoivakodin arkeen hoitokulttuuria, hoitajien roolia ja ympäristöä kehittämällä

Noora Narsakka .

Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi hoivakodeissa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi tarvitaan muutoksia hoitokulttuuriin, hoitajien rooliin ja ympäristön hyödyntämiseen, mutta muutosten toteuttaminen ei edellytä huomattavia lisäresursseja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia menetettiin edellisvuotta enemmän

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeus menetettiin viime vuonna useammin kuin vuonna 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta teki 161 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuden menetystä koskevaa päätöstä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 132.

Harakka taantuu, puukiipijä runsastuu

Urpiainen.

Viime viikonloppuna järjestetyssä Pihabongauksessa nähtiin runsaasti puukiipijöitä ja pyrstötiaisia. Sen sijaan urpiainen oli toista talvea peräkkäin miltei kadoksissa.

Raitsikkalive: Raitiotien kustannusarvio julkistetaan

Raitiotie kulkisi asemanaukion editse.

Turun raitiotien suunnitelmat ja kustannusarvio julkistetaan maanantaina 26. tammikuuta kello 15.30. Kun suunnitelmat ja kustannusarvio on julkistettu, kaupunginvaltuustolla on käytössään kaikki materiaalit, joiden perusteella se voi päättää, rakennetaanko kaupunkiin raitiotie vai ei. Päätös on luvattu tehdä viimeistään kesäkuussa.

Raision kaupunki Varsinais-Suomen aktiivisin työpaikka

Raision kaupunki on valittu Varsinais-Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi Varsinais-Suomen Urheilugaalassa. Palkinto myönnetään vuosittain organisaatiolle, joka edistää esimerkillisesti henkilöstönsä hyvinvointia, liikunnallista elämäntapaa ja arjen aktiivisuutta.

Näköislehti

Urheilu

Rallisprintin SM-kausi käyntiin Marttilassa

Jarno Pentinpuro piti kovinta kyytiä nelivedoissa.

Kuusiosainen rallisprintin SM-sarja vuosimallia 2026 pyörähti käyntiin sunnuntaina 25. tammikuuta. Marttilassa ajetulla SM Länsirannikon Rallisprintillä. Turun Urheiluautoilijoiden organisoiman kilpailun ympärillä riitti pöhinää jo reilusti ennen kilpailupäivää, kun mukaan olivat ilmoittautuneet Suomen drifting-huiput Lauri Heinonen , Juha Pöytälaakso ja Mika Keski-Korpi .

Eevi Saloselle ja Roope Rusille SM-hopeaa painissa

Roope Rusi.

Vaajakoskella painittiin 23.–24. tammikuuta naisten vapaapainin ja miesten kreikkalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuksista.

Åboraakkeli: Hyvää kyytiä, Muuse!

Mustafe Muuse.

Kestävyysjuoksija Mustafe Muuse on ollut alkuvuodesta hyvässä vauhdissa. Turkulainen aloitti vuotensa parantamalla maantiejuoksun kymmenen kilometrin Suomen ennätystä. Valenciassa juostu kymppi kulki aikaan 27.50. Viime syksynä Lillessä Muuse kellotti aiemman SE:n 28.16.

Silja Kosonen vuoden urheilija Varsinais-Suomessa

Silja Kosonen.

Logomossa juhlittiin varsinaissuomalaista urheiluvuotta yli 700 osallistujan voimin. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) ja järjestäjäkumppaneiden isännöimässä gaalassa jaettiin tunnustusta liikunnassa ja urheilussa menestyneille henkilöille ja tahoille.

Näkövammaisten jääkiekko rantautui Varsinais-Suomeen

Näkövammaisten jääkiekon selkein ero perinteiseen jääkiekkoon on isompi kiekko.

TPS Juniorijääkiekko käynnisti tammikuussa näkövammaisille suunnatun kiekkotoiminnan. Kyseessä on ensimmäinen näkövammaisille tarkoitettu jääkiekkovuoro Turun seudulla.

Henri Salomaa vahvistaa Interin laituriosastoa

Henri Salomaa.

Henri Salomaa siirtyy Turkuun vahvistamaan Interin laituriosastoa. Sopimus kattaa kaudet 2026 ja 2027 sekä sisältää seuran option kaudesta 2028.