Maanmittauslaitos on julkaissut uuden maapallon muotoa kuvaavan geoidimallin, joka on 30 prosenttia tarkempi kuin edeltäjänsä. Tähän asti Suomen virallinen geoidimalli on ollut FIN2005N00, jonka tarkkuus on kaksi senttiä. Nyt julkaistu uusi geoidimalli FIN2023N2000 on tarkkuudeltaan 1,4 senttiä.

Geoidimalli määrittelee maapallon fysikaaliseen muotoon perustuvan korkeuden, mitä tarvitaan satelliittipaikannuksessa, jolla ei itsessään ei ole fyysistä sidosta Maan pintaan – eikä näin ollen tietoa mihin suuntaan vesi virtaisi. Mitä tarkempaa on geoidimallista saatava korkeustieto, sen tarkempaa on satelliittipaikannuksen korkeuden määritys.

– Paikkatiedon tarkkuusvaatimukset kasvavat jatkuvasti. Uusi geoidimalli vastaa paremmin nykypäivän vaatimuksiin paikkatiedon tarkkuudesta, kertoo tutkimusryhmäpäällikkö Mirjam Bilker-Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta tiedotteessa.

Maanmittauslaitos on ollut mukana kansainvälisessä yhteistyössä kehitetyssä Itämeren geoidimallissa, BSCD2000, joka vastaa merenkulun ja merikarttojen tekijöiden tarpeisiin. Suomen uusi geoidimalli, FIN2023N2000, on sovitettu merialueille niin, että se on yhtenevä uuden Itämeren geoidimallin kanssa.

Tarkan paikkatiedon tarvetta kasvattavat esimerkiksi rakennustyömaiden tarpeet, satamaliikenne, autonomiset ajoneuvot sekä tekoälyn roolin kasvu.

Maanmittauslaitoksen geoidimallin taustalla on vuosien pitkäjänteinen työ geodesian tutkimuksessa eli maapallon kokoa, muotoa ja kohteiden sijaintia tutkivassa tieteessä.

– Pohjoisessa maankohoaminen muuttaa sekä vääristää korkeuksia, koordinaatteja ja painovoima-arvoja. Geoidimallia pitää päivittää, jotta yhteiskunnan käytössä on tarkinta ja ajankohtaisinta korkeustietoa, toteaa vanhempi tutkija Timo Saari.

Edellinen geoidimalli on ollut käytössä toistakymmentä vuotta. Sen aikana tutkijoiden käyttöön on tullut uusia aineistoja ja menetelmiä, joita uudessa mallissa on hyödynnetty.

– Väitöskirjassani tutkin painovoimasatelliittien sekä merigravimetrian vaikutusta geoidimallinnukseen. Nyt julkaistu malli sisältää GOCE- ja GRACE-satelliittimissioiden aineistot sekä Suomenlahden merigravimetriakampanjan, jotka parantavat Suomen geoidia valtakunnallisesti, että lokaalisesti, Saari kertoo.

Päättyvässä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa GeoVaPaa-hankkeessa selvitettiin, miten painovoima-aineiston resoluutio ja tarkkuus vaikuttavat geoidimallin tarkkuuteen Suomessa ja täyttääkö nykyinen painovoima-aineisto tulevaisuuden geoidimallin tarkkuus- ja resoluutiovaatimukset.

– Nyt julkaistu geoidimalli on tarkin mahdollinen, joka nykyisellä aineistolla on mahdollista saada. Geoidimallin päivittämisessä on hyödynnetty painovoimasatelliitteja, valtakunnalliseen laserkeilaukseen perustuvaa korkeusmallia, painovoimadatan yhtenäistämistä ja painovoimamittauksia merellä sekä uutta GPS-vaaitusaineistoa, Bilker-Koivula kertoo.

Maanmittauslaitos käyttää geoidimallia monissa sovelluksissa ja palveluissa. Uuden mallin käyttöönotto Maanmittauslaitoksessa tapahtuu vaiheittain.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)