Lounais-Suomen susikanta on maan tihein. Suomessa arvioidaan olevan noin 300 sutta, pentuajan jälkeen jopa lähes 400. Lounaisessa Suomessa eli Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa susista elää arvioiden mukaan ainakin 150.

– Valkohäntäpeuran tiheys reviirillä on yksittäisistä selittäjistä kaikkein tärkein, arvioi tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.

Suurta määrää selittää myös se, ettei lounaiskolkassa salametsästetä sutta, toisin kuin Itä-Suomessa.

– Kannan kehityksen ja laittoman tappamisen välillä on hyvin vahva yhteys, sanoo Kojola.

Susivahingot ovat silti jääneet vähäisiksi. Sudet ovat tappaneet lampaita etenkin Salon seudulla ja koituneet myös yksittäisten koirien kohtaloksi. Kojola kuitenkin arvioi, että kun saalista on paljon, alfaparit eivät koe muita koiraeläimiä suurena uhkana.

– Saaliseläinten runsaudella ja riskillä, että susi tappaa koiran näyttäisi olevan yhteys. Tosin sillä varauksella, että kun vahingot kohdistuvat tavallisesti metsästyskoiriin, on alueellisia eroja metsästyskoirien käyttökulttuurissa, sanoo Kojola.

Kannan runsastuminen on Varsinais-Suomessa ollut nopeaa. Ensimmäinen susipari havaittiin täällä vasta vuonna 2004. Kanta oli hävitetty Varsinais-Suomesta 1880-luvulla.

Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on ainakin kymmenen laumaa, joista pari saattaa olla jakautumassa. Reviiri puuttuu enää vain saaristosta ja Turun pelloilta.

– Tosi nopeasti on tapahtunut valtava muutos. Reviirien lukumäärä ei voi enää kovin paljon kasvaa, laskee Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta.

Laumat täydentyvät uusilla pennuilla mutta susimäärä voi kasvaa vain jos muodostuu uusia laumoja.

Hermanssonin mukaan haja-asutusalueilla elää susipelko. Pihapiirissä vierailee susia. Huolissaan ollaan koululaisista ja kotieläimistä. Koululaiskuljetusten määrä on petoeläinvaaran takia kasvussa. Varsinais-Suomen kunnissa ainakin 80 lasta saa petovaaran takia koulukyydin. Eniten kyytejä on myönnetty Laitilassa, 29.

– Moni kokee susitilanteen melkein kestämättömäksi. On jatkuva huoli, kuvailee Hermansson tuntoja.

Hermansson arvioi, ettei kannanhoidollinen susien metsästys ole mahdollista sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus torppasi karhujahdin. Vahinkoperusteisesti annetaan poikkeuslupia, jotka voivat olla tappo- tai karkotuslupia.

Susi ei ole 1800-luvun lopun jälkeen käynyt ihmisen kimppuun Suomessa. Maailmanlaajuisesti on rekisteröity 491 tapausta vuosina 2002–20. Hyökkäys on päättynyt ihmisen kuolemaan 26 tapauksessa. Tapaukset keskittyvät Aasiaan. Suurimmassa osassa kyse on vesikauhuisesta sudesta, joita Suomessa ei ole.

Suunnittelija Mikko Jokinen Suomen riistakeskuksesta muistutti, että susikohtaamiset ovat kaikesta huolimatta verrattain harvinaisia. Susi välttelee ihmistä.

– Ellei halua sutta kohdata luonnossa, kannattaa pitää kovaa ääntä kulkiessa, lauleskella tai viheltää kovaa, neuvoo Jokinen.

Lasse Virtanen