Katutaiteessa kankaana on koko kaupunki
Pitkään saatiin odottaa, ennen kuin Eskelin pysäköintitalon seinään vuonna 1998 maalattu teos, silloin Suomen suurin seinämaalaus, sai lajitovereita ja kerrostalojen julkisivujen seinäpinnoille alkoi ilmestyä muraaleja. 2000-luvun alkuvuosista lähtien ovat kaupunkilaiset aina silloin tällöin saaneet uutta ihasteltavaa.
– Turussa julkisen taiteen kokonaiskuvasta ja tulevaisuudesta vastaa museokeskus, joka saa pohdittavakseen myös muraaliehdotuksia. Meillä on ollut paljon väliaikaisia julkisen taiteen teoksia, joita on tuettu kulttuuri- ja nuorisolautakunnan ja Turku 2029 -säätiön avustuksin. Turulla on myös kaupungin kaunistamisrahasto, kertoo kulttuurisihteeri Niina Niemi-Nagy Turun kaupungin vapaa-ajan palvelukokonaisuudesta.
Kun taloyhtiö tilaa seinälleen mainoksen tai seinämaalauksen, se on kaupunkikuvallinen asia ja joskus kiistanalainen. Näin todettiin Eerikinkatu 7:n Harvest -muraalin yhteydessä. Sitä saatiin ihailla kulttuuripääkaupunkivuodesta 2011 vuoteen 2021. Pepsi-mainoksen ja kaurajuomayhtiö Oatlyn mainoksen välisen ajan seinällä ollut espanjalaistaiteilija Aryzin Harvest jatkaa nyt elämäänsä The Mammoth Book of Street Art -kirjan kansikuvana. Eerikinkadulla on taas mainos, nyt Viking Line.
Turussa päästiin kunnolla muraalimaalausten makuun valtakunnallisilla UPEA-katutaidefestivaaleilla, joista ensimmäinen oli vuonna 2016. Sen peruja on jo rapistumassa oleva bulgarialaisten Arsek & Erasen muraali Night walk Ursininkatu 4:ssä. Katutaidefestivaali vuonna 2017 tuotti italialaistaiteilija Vesodin kaksoismuraalin Runosmäkeen, Varissuolle Jussi TwoSevenin jättimäistä pöllöä esittävän The Owlin ja Kerttulinkadulle Sukupolvien harmonian, jonka Wasp Elder toteutti Eino Mäkisen valokuvasta.
Muraali on julkinen taideteos, joka maalataan suoraan rakennuksen seinään. Teoksen ikä säiden armoilla on noin viisi vuotta, se ei ole pysyvää taidetta. Muraalin kohtaloksi koituu viimeistään julkisivuremontti tai rakennuksen purkaminen.
Muraalit ovat ympäri maailmaa innostava ja kasvussa oleva taidemuoto, jonka merkitys kasvaa kun yhteisö saa olla mukana työn syntyprosessissa. Kuvaan kiintyy ja esimerkiksi Sukupolvien harmonia -muraalin poistuminen Kerttulinkadulta julkisivusaneerauksen yhteydessä keväällä 2020 oli alueen ihmisistä surullista.
Turun uusimman muraalin on toteuttanut Topi Ruotsalainen Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) satavuotisjuhlan kunniaksi. Se kertoo Ylioppilastalo A:n 15 metriä korkealla seinällä tarinaa opiskelijaelämästä: sata vuotta riehakkuutta ja kantaaottavuutta.
– Ihan hyvä muraali ja talo on saanut sen myötä uutta ulottuvaisuutta, toteavat oikeustieteen opiskelijat Venla Sallinen Joensuusta ja Waltteri Lindqvist Vantaalta.
Molemmat ovat asuneet Turussa muutaman vuoden ja bonganneet muraaleja ja ympäristötaidetta kaupungilla. Eivät tosin kovin paljoa.
– Erityiseltä muraalikaupungilta tämä ei ainakaan vielä vaikuta Vantaaseen verrattuna, Lindqvist toteaa.
Tulevaisuudessa Vantaa tunnettaneen erityisesti Käärijä-muraalistaan.
Turku Energia on kymmenen vuoden ajan ilahduttanut kaupunkilaisia taidesähkökaapeilla osana ympäristöohjelmaansa. Taideyhteistyö alkoi Varissuolla vuonna 2004, jolloin taiteilija Minna Maija Lappalaisen organisoima suomalais-senegalilainen Taf taf -projekti teki yhteisötaidetta molemmissa maissa ja toteutti Turun ensimmäiset taidesähkökaapit. Jatkoa on seurannut jo 200 kaapin verran.
– Monien talojen pihoilla ja porraskäytävissä on panostettu taiteeseen. On seinälaatoituksia, mosaiikkitöitä, lattioihin maalattuja kerrosnumeroita tai taidetta seinillä. Talo saa kiintopisteen historiaansa taiteen kautta, vaikka valokuvista ajalta ennen talon rakentamista, kuvailee ympäristötaiteen merkitystä hallituskonkariksi itsensä esittelevä Mika Artesola Sairashuoneenkadulta.
Kaupunkitaide levittäytyy valtavina muraaleina tai avautuu pienesti esimerkiksi Portsassa valokuvin ja tarinoin alueen porteissa ja talojen seinissä. Yhteiseksi iloksi.
Merja Marjamäki
