Kansainvälinen lastensuojelujärjestö SOS-lapsikylä kampanjoi, että sijaisperheille on valtava tarve Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan viime vuonna yli 11 000 lasta oli huostaanotettuna, ja perhehoito on lainsäädännön mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto. Myös Turun seudulla on tarvetta sijaisperheille, jollaiseksi ryhtyvän on ensin osallistuttava noin vuoden kestävään sijaisperhevalmennukseen.

– Jos sijaisvanhemmuus kiinnostaa, niin ihan ensimmäiseksi voi osallistua SOS-lapsikylän järjestämään infowebinaariin. Niissä kerrotaan sijaisvanhemmuudesta ja siihen liittyvistä asioista, kertoo Kaarinan SOS-lapsikylän palveluvastaava Mira Mäkelä, joka vastaa Kaarinassa sekä tukiperhepalvelusta että perhehoidosta.

Mäkelä kertoo, että kysyntä uusille sijaisperheille on jatkuva, jotta lapsi tarvitsemansa perheen.

– On todella tärkeää, että lapselle löytyy hänen tarpeitaan vastaava perhe. Lapset ovat erilaisia, joten myös erilaisia sijaisperheitä tarvitaan. Mitä enemmän perheitä on, sitä todennäköisemmin löytyy sekä lapsen että perheen näkökulmasta ”hyvä match”.

Valmennus on koko perheen projekti. Mäkelän mielestä tärkeää on, että sijaisperheeksi ryhtyvät tiedostavat omat voimavaransa ja ovat sinut omien elämäntapahtumiensa kanssa. Tärkeintä on tarjota lapselle turvallinen sijaiskoti huostaanoton ajaksi.

– Emme etsi mitään yli-ihmisiä vanhemmiksi. Pääasia on, että löydämme ihan tavallisia perheitä, joissa lapsen on hyvä ja turvallista olla. Tärkeää on, että on valmis sijaisvanhemmaksi, ja omaa vakaan elämäntilanteen, johon lapsi mahtuu myös todellisuudessa mukaan.

Mäkelän mielestä sijaisvanhemmuutta harkitsevan on hyvä miettiä, mitä pystyy tarjoamaan lapselle.

– Sijaisperhevalmennuksen aikana me SOS-Lapsikylän henkilöstö että jo sijaisperheenä toimivat annamme tietoa siitä, millaista sijaisperheenä toimiminen on ja tuemme perheitä valmistautumisessa. Sijoitus voi tapahtua nopeasti tai sitä voi joutua hieman odottamaan, mutta on tärkeää olla valmis sijaisvanhemmaksi. Pitkäaikaisen sijoituksen kohdalla ensimmäinen vuosi pitää jäädä kotiin.

Sijaisvanhempana voi toimia myös sinkku, mutta kaksi vanhempaa on suositellumpi muoto.

– Kaikenlaiset perhekokoonpanot ovat soveltuvia, kunhan se elämäntilanne on vakaa, ja siihen todella mahtuu lapsi. Tavallisemmin sijaisvanhempina toimivat kaksi aikuista, koska on helpompi jakaa arjen erilaiset tehtävät ja kaikki vastuu ei ole yhden ihmisen harteilla.

Mäkelän mielestä myös sijaisvanhemmuudesta kiinnostuvien on hyvä pohtia, millainen on oma tukiverkosto.

– Sijaisvanhemmat eivät kuitenkaan jää yksin, sillä meillä SOS-lapsikylässä tuetaan paljon sijaisvanhempia. He voivat olla meihin aina yhteydessä, ja jo lähtökohtaisesti tarjoamme säännöllistä tukea.

Mäkelä kertoo, että huostaanoton tavoitteena on aina lapsen palaaminen takaisin omien biologisten vanhempien luokse.

– On myös tapauksia, että lapsi on sijoituksessa täysi-ikäiseksi asti. Tässä tapauksessa esimerkiksi biologiset vanhemmat ovat voineet sanoa, että he eivät pysty itse huolehtimaan lapsesta. Biologisten vanhempien kanssa kuitenkin ollaan tekemisissä koko sijoituksen ajan.

Sijaisvanhemman ja lapsen suhde perustuu Mäkelän mukaan korjaavaan kiintymyssuhteeseen.

– On erittäin tärkeää lapselle, että lapsi saa kiintyä, mutta hänellä on myös biologiset vanhemmat. Myös sijaisvanhemmilla on lupa kiintyä lapseen, vaikka koskaan ei ole varmaa kuinka kauan lapsi on sijoituksessa.

Marianne Rovio