– Olen kokeillut kaikki vanhan kansan vinkit ja iltapäivälehtien konstit. Mikään ei auta, kertoo Turun keskustassa 2000-luvun alussa rakennetussa kerrostalossa asuva Katariina Ojala.

Kesähelteillä Ojalan kaksion lämpötila nousee sietämättömäksi. Läpivetoa ei saa, sillä kaikki ikkunat ovat talon samalla seinustalla.

– Kun laittaa tulitikkurasian postiluukun väliin, saa läpivedon. Mutta se ei auta, kun rappukäytävästä virtaa asuntoon kuumaa ilmaa.

Ojalan mukaan suurin ongelma ei ole ulkopuolelta sisään tuleva auringonvalo vaan kesäisin jopa yli 40-asteiseksi lämpiävä porraskäytävä. Porraskäytävään on ehdotettu viilentävän ilmalämpöpumpun asentamista, mutta aloite on äänestetty nurin taloyhtiön kokouksessa.

Alun perin ilmalämpöpumppujen asentaminen oli taloyhtiössä kokonaan kielletty. Sittemmin sääntöön tehtiin muutos, ja nyt moni osakas on jo asennuttanut itselleen omaa asuntoa viilentävän ilmalämpöpumpun. Talossa on myös koneellinen ilmanvaihto, mutta helteillä sen tehot eivät riitä; Korvausilma tulee kuumuutta hohkavalta katolta.

Toistakymmentä vuotta sitten asuntoa ostaessaan Ojala ei osannut tällaiseen asiaan kiinnittää huomiota. Kuumuus on oikeastaan toden teolla häirinnyt elämää vasta muutamia vuosia: 2018 ja 2021 kesät olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Keväästä 2020 alkaen Ojala on myös tehnyt jatkuvasti etätöitä kotona, eli kuumuutta ei pääse pakoon ilmastoituun toimistoon edes päivisin.

– Pahinta on se, kun ei saa nukuttua. Lomalla sillä ei ole niin paljon väliä, mutta työskentelyä haittaa todella paljon se, jos on monta viikkoa nukkunut huonosti. Silloin on hankala tehdä ajatustyötä, Ojala kertoo.

Tämän vahvistaa myös Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen. Hän on ollut mukana tutkimushankkeessa, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennusten sisälämpötiloihin. Aivan uusissakin asuinrakennuksissa lämpötilat saattavat nousta epämukaviksi ja jopa vaarallisen korkeiksi, vaikka nykyisten rakennusmääräysten mukaan tehdyissä taloissa niin ei pitäisi olla.

Tämä johtuu Kososen mukaan siitä, että uusien rakennusten suunnittelussa käytössä on keskiarvokesän lämpötilat viimeisten 30 vuoden ajalta; Huomioon kuitenkin tulisi ottaa ilmastonmuutoksen aiheuttama hellejaksojen lisääntyminen tulevaisuudessa.

Onneksi Ojalalla on mahdollisuus paeta kuumuutta kesämökille, joka sijaitsee järven rannalla ja jossa on toimivat etäyhteydet. Ojala etsii itselleen myös uutta asuntoa. Sen tärkeimpinä kriteereinä ovat erillinen työhuone ja viilentävä ilmalämpöpumppu tai kaukokylmä.

Nykyisten rakennusmääräysten mukaan uusissa asuinrakennuksissa 27 asteen lämpötila ei saa ylittyä 150:tä astetuntia vuodessa. Astetunti tarkoittaa lämpötilan ja ajan tuloa: kahden asteen ylitys viiden tunnin ajan on kymmenen astetuntia.

Maria Helstola