Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 86 miljoonaa kiloa vuonna 2022. Se oli 11 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta, jonka saalis pieneni jo kuudentena vuotena peräkkäin. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla. Myös heidän saaliinsa jäi monien lajien osalta pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Poikkeuksena olivat ahven ja muikku, joista saatiin tavallista suurempi saalis.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 68 miljoonaa kiloa eli yhdeksän miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kilohailia kalastettiin 13 miljoonaa kiloa, miljoona kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kaupallisesti tärkeiden lajien kalastusta säädellään saaliskiintiöillä. Maa- ja kalastusaluekohtaisista kiintiöistä sovitaan EU-tasolla. Suomelle on asetettu silakkakiintiö kahdelle kalastusalueelle. Pohjanlahdelle asetetusta kiintiöstä kalastettiin viime vuonna noin 60 prosenttia ja Suomenlahden-Itämeren pääaltaan kiintiö kalastettiin kokonaan. Myös kilohailikiintiö hyödynnettiin kokonaan. Lohikiintiöstä kalastettiin vähän yli puolet eli reilut 20 300 lohta ja turskakiintiöstä kolme neljäsosaa eli 30 000 kiloa.

– Viidesosa silakkasaalista ja puolet kilohailisaaliista purettiin ulkomaille, Ruotsiin, Viroon tai Tanskaan. Suomeen puretusta silakasta käytettiin elintarvikkeena viidesosa, loput käytettiin rehuna tai kalajauhon raaka-aineeksi. Suomeen puretusta kilohailista meni 99 prosenttia rehuksi, yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti sanoo.

Saaliin määrään vaikuttivat kiintiöiden lisäksi muun muassa kalakantojen tila, polttoainekustannukset, kalan kysyntä, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttama häirintä sekä pyynnin määrä. Pyyntipäivien ja pyydysten määrän huomioivien pyydyspäivien määrä on 2000-luvun aikana vähentynyt rysä- ja troolikalastuksessa lähes puoleen, verkkokalastuksessa kolmannekseen ja siimapyynnissä kahdeksasosaan. Myös kalaa myyntiin kalastavien määrä on vähentynyt: saalista ilmoitti viime vuonna tuhat toimijaa, puolet vähemmän kuin 2000-luvun alussa.

Vaikka saaliin määrä pieneni edellisestä vuodesta, sen arvo pysyi 28 miljoonassa eurossa kalan verottomien tuottajahintojen perusteella laskettuna. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka (15,4 miljoonaa euroa), toisena kilohaili (3,1 miljoonaa euroa).

Arvoltaan kolmanneksi tärkein saalislaji oli ahven (2,4 miljoonaa euroa), jota kalastettiin miljoona kiloa, seuraavina siika (0,3 miljoonaa kiloa), muikku (0,5 miljoonaa kiloa), lohi (0,2 miljoonaa kiloa) ja kuha (0,2 miljoonaa kiloa). Muikkua kalastettiin enemmän kuin koskaan vuoden 1980 jälkeen. Myös ahvenen saalis oli pitkän ajan (1980–2021) keskiarvoa suurempi. Siian, kuhan ja lohen saalis jäi keskimääräistä pienemmäksi.

Vuonna 2022 monien kalalajien tuottajahinnat nousivat. Eniten nousi peratun lohen tuottajahinta, josta merialueen kaupallisille kalastajille maksettiin keskimäärin 9,25 euroa kilolta, joka oli 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Elintarvikesilakan tuottajahinta oli 0,36 euroa kilolta, teollisuussilakan 0,20 euroa kilolta ja kilohailin 0,23 euroa kilolta.

Rannikkokalastuksen tärkeistä lajeista ahvenen tuottajahinta nousi kuusi prosenttia (2,54 euroa kilolta), peratun siian 13 prosenttia (5,8 euroa kilolta), kuhan 15 prosenttia (7,04 euroa kilolta), ja hauen 12 prosenttia (2,19 euroa kilolta). Mateen tuottajahinta laski kolme prosenttia, ja oli 4,94 euroa kilolta. Kasvatetun kirjolohen (perattu) tuottajahinta oli 6,58 euroa kilolta, joka oli 27 prosenttia edellisvuotta korkeampi.

– Muiden kuin kiintiöityjen kalalajien tuottajahinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä elinkeinokalatalouden keskusrekisteristä saatiin aiempia vuosia kattavammin tietoa myös muiden kuin kiintiölajien ensiostoista. Tämä vaikutti erityisesti niiden lajien tuottajahintoihin, joista suuri osa käytetään rehuksi, kuten lahna ja merimuikku eli maiva. Muikun osalta perkaamattoman kalan hinta ei suoraan anna oikeaa kuvaa kalastajan saamasta tulosta, sillä Perämerellä muikun kalastus perustuu pitkälti arvokkaaseen mätiin, yliaktuaari Miikka Husa kertoo.

Tilasto perustuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen keräämiin tietoihin, jotka kootaan elinkeinokalatalouden keskusrekisteriin. Kaikki kaupalliset kalastajat ovat velvollisia ilmoittamaan saaliinsa aluksen koosta ja saalislajista riippuen joko suoraan mereltä, 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta tai kalastuskuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Isoimmissa aluksissa on satelliittiseurantalaitteisto, jonka avulla seurataan aluksen liikkeitä.

Kalan tuottajahintatiedot kerätään ELY-keskuksen rekisteristä sekä yrityksiltä, jotka ostavat kalaa merialueen kaupallisilta kalastajilta. Vuoden 2022 kalan tuottajahinnat ovat täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa vain kiintiöidyille lajeille, joita ovat lohi, silakka, kilohaili ja turska. Kaikkien muiden lajien osalta uusi elinkeinokalatalouden keskusrekisteristä saatu aineisto on tarkentanut hintatietoja. Vuoteen 2021 asti muiden kuin kiintiöityjen kalalajien hintatiedot perustuvat 20–30 yritykseltä kerättyihin hintatietoihin, jotka sisältävät lähes yksinomaan ihmisravinnoksi tarkoitettua kalaa.

Vuonna 2022 Varsinais-Suomen ELY-keskus alkoi valvomaan Neuvoston asetuksen mukaisten kalan ostoilmoitusten toimittamista myös muista kuin kiintiöidyistä kalalajeista. Tämän johdosta kalan tuottajahintatilaston aineisto on vuoden 2022 osalta huomattavasti aiempia vuosia kattavampi ja sisältää myös rehukäyttöön ostettua kalaa muidenkin lajien kuin silakan ja kilohailin osalta. Rekisteriaineiston kattavuuden parantuminen vaikutti erityisesti niiden lajien hintoihin, joista merkittävä osa myydään rehukäyttöön.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)