Raha vaikuttaa monella tavalla ihmiseen. Se mittaa menestystä, antaa mahdollisuuksia ja auttaa myös arjessa selviytymiseen. Lisäksi raha aiheuttaa muun muassa kilpailua, eriarvoisuutta ja stressiä. Turun yliopiston sosiaalityön tutkijat keräsivät nuorilta ympäri Suomea kirjoituksia, jotka käsittelivät kokemuksia köyhyydestä. Vapaamuotoisten kirjoitusten pohjalta selvisi, että köyhyys aiheuttaa nuorille stressiä.

– Hälyttävää oli se, että yli puolet kirjoittivat jo nuorina stressistä, jonka he yhdistivät köyhyyteen liittyviin tuntemuksiin. Energian hinta ja inflaatio kuuluivat valtaosassa tekstejä. On myös nuoria jotka ovat kulutuskriittisiä ja ajattelevat ekologisesti, mutta tässä meidän aineistoissa ei ollut ollenkaan heiltä vastauksia, sanoo Turun yliopiston sosiaalityön erikoistutkija Anna-Maria Isola.

Hän lisää, että jos nuori ihminen kärsii usein köyhyydestä, hän ei jaksa ajatella niitä kulutuskriittisempia ajatuksia.

Rahalla voi hankkia itselleen hyviä harrastuksia ja kalliita merkkivaatteita. Mutta onko raha onnellisuuden mitta? Isolan mukaan vauraus ei aina tuo sitä onnea, varsinkin jos se jakautuu yhteiskunnassa epätasapainoisesti. Suomessa ei ole absoluuttista köyhyyttä, mutta kulutuksen erot ovat todella suuret, mikä juuri aiheuttaa nuorille ihmisille paljon stressiä.

– Vauraan yhteiskunnan kulutuskulttuuri on haitallista, sillä se aiheuttaa vähävaraisemmissa köyhyyden tunnetta. Nuori kokee itsensä ulkopuoliseksi, kun itsellä on marketista halvalla ostettu vaate ja luokan toisella nuorella on yllään kallis merkkivaate. Lisäksi monesta tuntuu pahalta kun kaverit harrastavat jotain todella kallista.

Tutkijoilla oli kirjoituskeruulle kaksi toivetta. Niiden toivotaan herättävän yhteiskunnallista keskustelua sekä toimivan tutkimusaineistona. Isolan mukaan olisi äärimmäisen tärkeää pysähtyä kulutuskulttuurin äärellä pohtimaan, millaisia vaikutuksia sillä on niin planeetalle kuin toisaalta eriarvoisuuden kasvamiselle.

– Myös kasvun näkökulma on ongelmallinen, sillä planeetan hyvinvointi ei kestä ihan loputtomiin tätä länsimaista kuluttamisen kulttuuria. Lisäksi toisilla on aina enemmän ja sitten peräpään pitäisi pysyä mukana, mikä tulee kalliimmaksi lopulta myös hyvinvointivaltiolle. Ja jos se peräpää ei pysyä mukana, niin se räjähtää esimerkiksi mielenterveyspalvelujen tarpeessa.

Lisäksi nuorena köyhyydestä stressiä kokevat saattavat myös Isolan mukaan ajautua noidankehään jo lapsuudesta lähtien, mikä voi pahimmillaan ajaa aikuisena työkyvyttömyyteen.

Isolan mukaan jo nuoret ovat stresaantuneita siitä, että pitää suoriutua hyvin elämässä. Hän toivoo, että tietynlainen yhteisöllisyyden kulttuuri saavuttaisi yhä enemmän nuoria.

– Silloin kun yhteinen tavoitteellinen puuha ja harrastuspaikat eriytyvät, se lisää ennakkoluuloja ja ulkopuolisuuden tunnetta. Nuoria voisi tuoda luovasti yhteen vaikka rennot jalkapallopelit, majan rakentaminen metsään, metsäretket tai muut sosiaaliset ja kaikille avoimet harrastukset.

Isolan mielestä hyvätuloiset perheet voisivat pysähtyä pohtimaan omaa kulutustaan, ja näyttää lapsilleen esimerkkiä, että jo leikkimielinen kiusoittelu voi satuttaa erilaisessa taloudellisessa asemassa olevaa nuorta.

Kokemuksiaan ja näkemyksiään köyhyydestä kertoi 84 nuorta, heistä 35 osallistui kirjoituskilpailuun.

Marianne Rovio