Maaliskuussa asuntojen kauppamäärät nousivat alkuvuodesta, mutta kokonaisuutena kvartaalin kauppamäärät jäivät pienimmiksi vuosikausiin. Hintojen lasku on hidastunut merkittävästi pääkaupunkiseudulla ja pysähtynyt muualla Suomessa. Turussa ja Oulussa hinnat jopa kääntyivät pieneen nousuun.

Maaliskuussa kiinteistönvälittäjät ja rakennusyhtiöt raportoivat valtakunnallisesti Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun yhteensä 4 393 asuntokauppaa (-34,1 % vuoden takaiseen verrattuna), josta 4 233 (-30,3 %) oli käytettyjen asuntojen vaihdantaa ja 160 (-73,3 %) uudisasuntojen myyntiä. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppoja raportoitiin 2 249 (-32,3 %), rivitaloasuntojen kauppoja 1 053 (-30,5 %) ja omakotitalojen kauppoja 931 (24,4 %). Näiden lisäksi välittäjät ja rakennusliikkeet raportoivat 488 muuta kauppakohdetta, kuten vapaa-ajan asuntoja, toimitiloja, parkkipaikkoja sekä maa- ja metsätiloja.

Kvartaalitasolla tarkasteltuna kauppamäärät olivat alhaisimmalla tasolla 11 vuoden tarkastelujaksolla.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat laskivat helmikuusta pääkaupunkiseudulla keskimäärin -0,3 prosenttia ja muissa isoissa kaupungeissa -1,4 prosenttia. Myyntiajoissa suurin muutos oli maaliskuussa pääkaupunkiseudun omakotitalojen myyntiaikojen lyhentyminen helmikuun 130 päivästä 119 päivään.

– Uudiskohdekauppa on edelleen hyvin hidasta. KVKL Hintaseurantapalvelun asuntokauppadatan perusteella on kuitenkin nähtävissä, että asuntokaupan pohja nähtiin vuodenvaihteessa ja maaliskuun vanhojen asuntojen kauppa oli vilkkaampaa kuin vuodenvaihteessa, kommentoi toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.

– Erityisesti suuremmissa kaupungeissa asuntokauppa oli kuitenkin hidasta vielä maaliskuussa. Asuntokaupassa on kuitenkin selkeitä piristymisen merkkejä, ja kesää kohti asuntokauppa vilkastuu epävarmuuksien vähentyessä ja korkotason vakaantuessa.

Viljamaa arvioi, että elämisen ja asumisen kustannusten kasvu sekä korkojen nousu tuovat kuitenkin edelleen epävarmuutta kotitalouksille.

– Tämä näkyy väistämättä asuntomarkkinoilla. Olisi toivottavaa, että uuden hallituksen ohjelmassa ja työssä huomioitaisiin asuntomarkkinoiden toiminnan merkitys koko yhteiskunnalle. Uutta sääntelyä asuntorahoitukseen ei ole tarpeen luoda lisää.

Kun asuntokauppa on hyvin hidasta, herää Viljamaan mukaan väistämättä tarve miettiä ratkaisuja muuttamisen esteiden purkamiseksi.

– On selvää, että uusia työmahdollisuuksia saatetaan jättää ottamatta vastaan, kun muuttamisen kustannukset ovat epävarmuuden ajassa suuria. Uuden hallituksen ohjelmassa pitää tehdä ratkaisuja varainsiirtoveron poistamiseksi, jotta työn perässä muuttaminen olisi helpompaa, turvallisempaa ja kannattavampaa. Tämä parantaisi merkittävästi asuntomarkkinoiden toimintaa.

– Asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistaminen leikkaa kotitalouksien ostovoimaa ja monessa tilanteessa muuttaminen edullisempaan asuntoon voisi olla monelle järkevämpää, jos tuo muuttamisen taloudellinen hyöty ei menisi pois varainsiirtoveron mukana.

Käytettyjen asuntojen markkinat jatkoivat maaliskuussa toipumista alkuvuoden pohjakosketuksesta, ja kauppamäärät olivat 24,7 prosenttia alemmalla tasolla viiden vuoden keskiarvoon nähden, kun vielä tammikuussa kauppa jäi 34,9 prosenttia alle keskiarvon. Vuoden 2022 maaliskuuhun verrattuna vanhojen asuntojen kauppamäärät olivat -30,3 prosenttia.

Uusien asuntojen raportoitujen kauppojen määrä oli edelleen hyvin alhainen, 82,0 prosenttia alle viiden vuoden keskiarvon ja -73,3 prosenttia edellisvuoden maaliskuusta. Käytettyjen ja uusien asuntojen kauppamäärät olivat maaliskuussa yhteensä 32,5 prosenttia alle viiden vuoden keskiarvon.

Vuoden ensimmäistä kvartaalia kokonaisuutena katsottaessa käytettyjen asuntojen myyntimäärät olivat 28,4 prosenttia ja uusien asuntojen myyntimäärät 79,5 prosenttia alle viiden vuoden keskiarvon. Kaikkien asuntojen myyntimäärät olivat 35,7 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa alemmalla tasolla. Suurissa kaupungeissa käytettyjen asuntojen kauppamäärät olivat 36,1 prosenttia ja muualla Suomessa 29,5 prosenttia vuoden takaista alhaisemmalla tasolla.

Pääkaupunkiseudulla käytettyjen asuntojen maaliskuun kauppamäärät (1 016 kpl) olivat 36,7 prosenttia alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden maaliskuussa, ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa kauppamäärät (307) olivat -25,1 prosenttia. Käytettyjen asuntojen kauppoja solmittiin maaliskuussa Helsingissä 615 (-30,8 % vs. maaliskuu 2022; - 28,3 % 5 v. ka), Espoossa 233 (-40,6 % kpl; -33,9 % 5 v. ka) ja Vantaalla 168 (-48,0 %; -42,5 % 5 v. ka). Maaliskuun myyntimääristä 68,7 prosenttia oli pk-seudun ulkopuolella, 24,0 prosenttia volyymistä kohdistui pk-seudun kaupunkeihin ja loput 7,3 prosenttia sen kehyskuntiin.

Suurimmissa kaupungeissa käytettyjen asuntojen kauppoja taottiin maaliskuussa Tampereella 276 (-34,8 %; -25,8 % 5 v. ka), Turussa 195 (-25,0 %; -27,2 % 5 v. ka) ja Oulussa 200 (-29,3 %; -20,2 % 5 v. ka). Lahdessa kauppoja solmittiin 121 (-33,9 %; -18,0 % 5 v. ka) ja Jyväskylässä 114 (-42,1 %; -31,7 % 5 v. ka). Kuopiossa rekisteröitiin 127 kauppaa (-19,1 %; -11,8 % 5 v. ka), mutta kun tarkastellaan koko tammi-maaliskuuta kokonaisuutena, oli lasku Kuopiossa lähempänä muita isoja kaupunkeja (-34,8 %; -27,5 % 5 v. ka).

Maakunnittain tarkasteltuna alkuvuoden aikana tammi–maaliskuussa Uudellamaalla tehtyjen käytettyjen asuntokauppojen määrä, yhteensä 3 724, oli 39,0 prosenttia alhaisemmalle tasolle edellisvuoden vastaavan jaksoon verrattuna. Kauppamääriltään suurimmista maakunnista Pirkanmaa oli 1 253 kpl kauppamäärällään -34,1 %, Varsinais-Suomi (1 060 kpl) -31,7 % sekä Pohjois-Pohjanmaa (813 kpl) -31,8 % edellisvuoden vastaavan ajan volyymistä.

Uusien asuntojen Hintaseurantapalveluun raportoidut myyntilukujen määrä jatkoi maaliskuussa laskuaan. Muutokset edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna vaihtelevat kaupungeittain -35,3 % tasosta -87,1 % laskuun. Suorassa kuluttajakaupassa myytiin vastavalmistuneita asuntoja isoista kaupungeista edelleen eniten Helsingissä (21 kpl), mikä on -65,0 prosenttia viime vuoden maaliskuuhun verrattuna ja -86,4 % verrattuna viiden vuoden keskiarvoon.

Espoossa myytiin 13 (-87,1 % edellisvuoteen verrattuna, -89,6 % 5 v. ka) ja Vantaalla 11 (-79,6 %; -83,8 % 5 v. ka) uutta asuntoa. Turussa uusien asuntojen kauppa kävi tässä vertailussa kohtuullisesti, kun niitä myytiin 18 (-35,7 % edellisvuoteen verrattuna; -68,3- % 5 v. ka). Myyntimäärien viiden vuoden keskiarvon vertailussa muutosprosentit vaihtelevat Tampereen -90,0 prosenttia lukemista Jyväskylän -53,0 prosenttia kauppamäärään.

Myyntiajat käytetyissä asunnoissa lyhenivät maaliskuussa pääkaupunkiseudulla omakotitalojen ja muualla Suomessa kerrostaloasuntojen osalta, verrattuna helmikuun lukuihin. Pk-seudulla kerrostaloasuntojen myyntiaika oli 92 päivää (helmikuussa 89 pv) ja muualla Suomessa 97 päivää (helmikuussa 99 pv). Omakotitalojen myyntiaika koko maassa oli keskimäärin 133 päivää, pääkaupunkiseudulla 119 päivää (helmikuussa 130 pv) ja muualla Suomessa 134 päivää (helmikuussa 131 pv).

Vuoden alun keskiarvoihin verrattuna myyntiajoissa ei ollut suurta muutosta, paitsi pääkaupunkiseudun omakotitaloissa, jotka myytiin vielä tammikuussa keskimäärin 93 päivässä.

Pääkaupunkiseudulla yksiöt myytiin maaliskuussa keskimäärin 80 päivässä, kaksiot 86 päivässä sekä kolmiot ja neliöt 104 päivässä. Yksiöiden myynti kävi nopeimmin Espoossa 75 päivässä, kun Helsingissä se vei 79 päivää ja Vantaalla 91 päivää. Kaksiot menivät Helsingissä kaupaksi 84 päivässä, Vantaalla 87 päivässä ja Espoossa 94 päivässä. Kolmioissa ja neliöissä Vantaalla oltiin helmikuun tavoin nopeampia; ne menivät siellä kaupaksi 95 päivässä, Espoossa 104 päivässä ja Helsingissä 106 päivässä. Omakotitalot myytiin Vantaalla ja Espoossa 100 päivässä, kun Helsingissä myyntiaika oli huomattavasti pidempi 167 päivää.

Muualla Suomessa yksiöt myytiin keskimäärin 84 päivässä, kaksiot 94 päivässä sekä kolmiot ja neliöt 106 päivässä.

Suurimpia kaupunkeja vertailtaessa myyntiajat nousivat vuoden 1. neljänneksellä verrattuna viime vuoteen. Nopeimmin kaikkien asuntotyyppien kauppoja tehtiin Turussa, keskimäärin 79 päivässä. Oulussa oltiin seuraavaksi ripeimpiä, siellä kauppa toteutui keskimäärin 81 päivässä. Pisin myyntiaika 109 päivää oli Kuopiossa.

Maakuntia vertailtaessa myyntiajat ovat pysyneet samankaltaisina koko ensimmäisen neljänneksen ajan, mutta nousseet viime vuoteen nähden: Varsinais-Suomi (90 päivää) ja Pirkanmaa (95 päivää) samoin kuin Pohjois-Pohjanmaa olivat kärjessä myyntiaikojen nopeudessa. Pisin myyntiaika oli Etelä-Karjalassa, jossa prosessi kesti keskimäärin 147 päivää, kun vielä viime vuonna myynti kesti siellä keskimäärin vain 102 päivää.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat (perustuen KVKL hintaindeksiin) laskivat maaliskuussa helmikuuhun verrattuna pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia ja muissa isoissa kaupungeissa 1,4 prosenttia. Oulussa laskua oli 3,8 prosenttia, Tampereella 3,3 prosenttia. Turussa hinnat nousivat 5,2 prosenttia ja palasivat vuoden 2022 alkusyksyn tasolle.

Vuoden 2022 maaliskuuhun verrattuna olivat keskineliöhinnat pääkaupunkiseudulla 10,5 prosenttia ja muissa isoissa kaupungeissa 9,0 prosenttia alhaisemmalla tasolla. Oulussa lasku oli 8,6 prosenttia, Tampereella 7,8 prosenttia, ja Turussa 7,4 prosenttia.

Kvartaalitasolla käytettyjen kerrostaloasuntojen hintojen lasku hidastui ja kääntyi jopa nousuun Turussa ja Oulussa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, verrattuna vuoden 2022 viimeiseen neljännekseen, käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 1,5 prosenttia, josta Helsingissä 2,9 prosenttia, Espoossa 2,3 prosenttia ja Vantaalla enää 0,3 prosenttia. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa hinnat laskivat samalla ajanjaksolla 0,6 prosenttia. Tampereella laskua oli 1,4 prosenttia. Turussa hinnat nousivat 3,1 prosenttia ja Oulussakin hienoiset 0,2 prosenttia.

Vuoden takaiseen ykköskvartaaliin verrattuna hinnat ovat laskeneet syksyn ja alkuvuoden myllerryksessä pääkaupunkiseudulla keskimäärin 9,2 prosenttia, josta Helsingissä 11,6 prosenttia, Vantaalla 8,6 prosenttia ja Espoossa 4,2 prosenttia. Oulussa laskua oli 8,4 prosenttia, Turussa 7,9 prosenttia ja Tampereella 7,3 prosenttia.

KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä. KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)