Suomessa maksettujen lapsilisien määrä on pysynyt melko tasaisena 2010-luvulla. Vuonna 2022 maksettujen etuuksien määrä kasvoi noin sadalla miljoonalla eurolla. Kasvu selittyy joulukuussa 2022 maksetulla ylimääräisellä lapsilisällä.

Lapsilisät ovat euromääräisesti yksi merkittävimmistä lapsiperheiden etuuksista Suomessa. Vuonna 2022 lapsilisiä maksettiin yhteensä 1,46 miljardia euroa. Määrä nousi edellisvuoteen verrattuna (1,36 mrd.) vajaalla sadalla miljoonalla eurolla joulukuussa 2022 maksetun ylimääräisen lapsilisän vuoksi. Muilta osin suuria muutoksia ei maksettujen lapsilisien määrässä ole viime vuosina tapahtunut.

– Lapsilisien kokonaismäärässä ei näy toistaiseksi Suomen laskenut syntyvyys, vaan yhteenlaskettu euromäärä on pysynyt varsin tasaisena viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Pidemmällä aikajänteellä syntyvyyden lasku varmasti alkaa näkyä myös maksetun lapsilisän määrässä, arvioi erikoistutkija Anneli Miettinen Kelasta.

Euromäärien nousua lapsilisätilastossa selittävät syntyvyyden nousu 2000-luvun alkuvuosina sekä lapsilisään tehdyt korotukset vuosina 2012 ja 2020, laskua puolestaan vuonna 2015 lapsilisiin tehty leikkaus. Tuolloin hallitus nipisti lapsilisistä kahdeksan prosenttia. Lapsilisää ei ole sidottu indeksiin, eikä siihen ole tehty merkittäviä korotuksia viime vuonna maksettua ylimääräistä lapsilisää lukuun ottamatta, joten käyrä on muutoin melko tasainen.

Lapsilisää maksetaan kaikista alle 17-vuotiaista lapsista, ja sen määrä kasvaa lapsiluvun myötä. Yhdestä lapsesta maksettava lapsilisä on noin 95 euroa, toisesta reilun satasen ja määrä kasvaa aina viidenteen lapseen saakka; viidennestä tai sitä useammasta lapsesta lapsilisä on runsaat 180 euroa kustakin. Yksinhuoltajalle maksetaan lisäksi yksinhuoltajakorotus, joka on noin 63 euroa lapsesta. Vuoden 2023 ajaksi yksinhuoltajakorotuksen määrää korotettiin väliaikaisesti 68 euroon. Lapsilisä on verotonta tuloa, eivätkä siihen vaikuta tulot tai muu omaisuus.

Alueellisesti eniten lapsilisiä maksetaan Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla. Asukaskohtainen euromäärä sen sijaan on suurempi siellä, missä syntyvyys on suurempaa ja alaikäisiä lapsia on enemmän, kuten Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Uudellamaalla.

– Lapsilisämäärissä esiintyvät alue-erot heijastavat eroja syntyvyydessä ja monilapsisten perheiden määrissä. Korkeamman syntyvyyden seudut, kuten Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa, näkyvät näin alueina, joille maksetaan runsaasti lapsilisää asukasta kohden. Keski-Uudellamaalla lapsiperheiden määrää selittää ehkä muuttoliike. Alueen kuntiin on muuttanut lapsiperheitä pääkaupunkiseutuun verrattuna matalampien asumiskustannusten perässä, Miettinen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)