Korkojen nousu tasoittuu, ennustaa Danske Bank tuoreessa The Big Picture -raportissaan. Pankin ennusteen mukaan Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki EKP eivät enää nosta ohjauskorkojaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen jälkeen.

Tänä vuonna inflaation kiihtyminen ja kireä työmarkkinatilanne ovat saaneet keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan rivakasti. Rahapolitiikan kiristyessä myös markkinakorot ovat kivunneet tänä vuonna poikkeuksellisen nopeasti.

Danske Bank ennustaa, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki EKP nostavat ohjauskorkojaan ensi vuoden maaliskuuhun asti. EKP:n talletuskoron odotetaan nousevan 2,75 prosenttiin. Tuoreessa ennusteessa Danske Bank arvioi keskuspankkien aloittavan ohjauskorkojen laskut vuoden 2024 alussa.

– Keskuspankit pyrkivät pitämään inflaatio-odotukset ankkuroituna kahden prosentin tasolle. Taantuman tulo ja inflaation vähittäinen lasku tuovat käänteen rahapolitiikkaan. Asuntovelallisille vuosi 2023 näyttäytyy vielä aiempaa korkeampien korkojen aikana, mutta helpommat ajat siintävät horisontissa. Korkoennusteeseen liittyy toki yhä merkittävää epävarmuutta, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.

Danske Bank ennustaa, että euroalueen inflaatio nousee tänä vuonna 8,6 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio laskee 7,6 prosenttiin, ja vuonna 2024 sen ennustetaan laskevan 3,2 prosenttiin.

Monet kuluttajahinnat nousevat viiveellä tuotantokustannusten noustua, mikä pitkittää inflaatiota. Palkkojen aiempaa vauhdikkaampi kasvu lisää työvoimakustannuksia, mikä nostaa pohjainflaatiota.

Epävarmuus on suurta molempiin suuntiin. Huonossa tapauksessa inflaatio pysyy korkealla odotettua pidempään, ja kylmä talvi nostaa energiakustannukset uusiin ennätyksiin.

Parhaassa tapauksessa viime kuukausina nähty raaka-aineiden ja rahtikustannusten halpeneminen sekä toimitusaikojen lyheneminen painavat inflaatiota ennustetta nopeammin alas. Tämä avaisi oven korkojen laskulle ja talouden elpymiselle.

– Mikä tahansa odottamaton sokki energia-alalla voi johtaa merkittäviin häiriöihin, nostaa hintoja tai pakottaa energian säännöstelyyn. Sillä olisi välittömiä vaikutuksia talouteen, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)