Ikäihmisten taidot ja resurssit käyttää digipalveluita tai täyttää virallisia asiakirjoja vaihtelee huomattavasti. Turun kaupunki kiristi keväällä kotihoidon ja palvelusetelin myöntämisen perusteita. Aamuset kertoi 27. heinäkuuta turkulaisen invalidin palvelusetelin epäämisestä tilanteessa, jossa hänen kuntonsa oli yhtä huono kuin aiemminkin. Henkilö on sittemmin valittanut kielteisestä päätöksestä, mutta hän tarvitsi muutosvaatimuksen laatimisessa ulkopuolista apua.

Kielteisen palvelusetelipäätöksen yhteydessä tulee ohjeet siihen, kuinka päätöksestä voi valittaa. Päätöksestä ei ilmene, millainen kirjallisen vaatimuksen tulee olla. Kaupungin palveluohjauksen päällikkö Eira Helin kertoo, että muutoksenhakukirje voi olla ”vapaamuotoinen”. Siitä täytyy kuitenkin ilmetä seuraavat asiat:

– Vapaamuotoisessa muutoksenhaussa tulee käydä ilmi, mihin palvelupäätökseen asiakas on tyytymätön ja asiakkaan henkilötiedot. Lisäksi tulee kirjata perusteluja, miksi on tyytymätön päätökseen, millä perusteilla hakee muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaatii tehtäväksi, Helin luettelee.

Yllä esitettyjä ohjeita ei kuitenkaan lue kielteisessä päätöksessä, mikä voi tehdä muutoksenhausta hankalaa. Turun kaupungin kohdalla muutosvaatimuksen laatiminen vaatii tiedon etsimistä kaupungin internet-sivuilta, taikka sellaisen kaupungin työntekijän löytämistä, joka osaa antaa puhelimitse yksityiskohtaiset neuvot. Suoria yhteystietoja tai linkkejä kielteisessä päätöksessä ei ole.

– Päätös on asiallinen, kun siitä selviää lakiperusteet mihin se nojaa, hoidon tarpeen arvioinnissa käytetty arviointimenetelmä sekä ajankohta, mihin mennessä valitus tulee lähettää ja minne. Yksi lisälause, joka ohjaisi muutoksenhakuun sisällytettäviin asioihin, ei toisi hirveästi lisää raskautta kirjalliseen päätökseen ja voisi helpottaa asiointia paljonkin, korostaa Helsingin yliopiston sosiaalityön apulaisprofessori Minna Zechner.

Turussa on tehty vanhusten avopalveluissa 74 kielteistä kotihoidon palvelupäätöstä vuoden 2022 alusta. Näistä neljästä on valitettu. Kaupungin puolelta vähään valitusmäärään ei uskota vaikuttavan päätöksen vähäiset ohjeet.

– Asiakkaille on annettu suullisesti ja kirjallisesti perustelut kielteiselle palvelupäätökselle sekä annettu neuvontaa jatkosuunnitelman tekemisessä. Usein arviointilanteessa on paikalla myös omainen, joka saa myös tiedon perusteluista. Lisäksi tehdään jatkosuunnitelma yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa, vakuuttaa Helin.

– Vanhusten avopalvelujen työntekijöiden pitää jatkaa avointa kertomista, että asiakkaalla on oikeus valittaa päätöksestä ja tehdä muutoksenhaku. Siksi palvelupäätöksessä on kirjallinen muutoksenhakuohje, Helin korostaa.

Zechner painottaa, että ikäihmisten joukko on kirjava, minkä takia valmiudet hakea muutosta nyt annettujen ohjeiden perusteella vaihtelee.

– Ikäihmiset eivät ole yhtenäinen joukko. Heissä on paljon luku- ja kirjoitustaidottomia, muistisairauksista kärsiviä tai heitä, joiden suomen kieli on heikkoa. Toisilta valitus sujuisi varmasti käden käänteessä, mutta toisilta ei missään nimessä, Zechner tiivistää.

Saana Sjöblom-Hasselblatt