Maahanmuuttovirasto tiedotti 4. lokakuuta päätöksestä, että ukrainalaiset ja venäläiset eivät jatkossa asu samoissa asuintiloissa vastaanottokeskuksissa. Syynä on se, että ukrainalaiset ovat kertoneet peloistaan, joita venäläisten turvapaikanhakijoiden majoittaminen samoihin tiloihin on heille aiheuttanut. Uusien venäläisten turvapaikanhakijoiden kohdalla käytäntö astui voimaan heti. Maassa pidempään asuneet asiakkaat siirretään erilleen lokakuun aikana.

– Vastaanottojärjestelmässä on ennätysmäärä asiakkaita, joten kyse on laajoista järjestelyistä, jotka vaativat aikaa, mutta tässä on päästy jo ripeästi liikkeelle, sanoo ylijohtaja Ilkka Haahtela.

Majoitusratkaisuissa huomioidaan asiakkaiden moninaiset tilanteet. Vastaanottokeskuksissa asuu esimerkiksi perheitä, joissa on molempia kansalaisuuksia. Majoituksessa huomioidaan myös esimerkiksi lasten koulunkäynti tietyllä paikkakunnalla.

Suomessa on tällä hetkellä 83 vastaanottokeskusta, sivutoimipistettä tai yksityismajoittujien palvelupistettä ja kahdeksan alaikäisyksikköä yksin tulleille lapsille ja nuorille. Vastaanottokeskuksia ylläpitävät Maahanmuuttoviraston lisäksi kunnat, yritykset ja järjestöt.

Turvapaikan ja tilapäisen suojelun hakijat saapuvat yleensä ensin kauttakulkukeskukseen eli transit-keskukseen, josta heidät ohjataan omaan vastaanottokeskukseen.

Vastaanottokeskuksista viisi on niin sanottuja kauttakulkukeskuksia. Näistä kolme on Maahanmuuttoviraston omia vastaanottokeskuksia, jotka sijaitsevat Lappeenrannan Joutsenossa, Helsingissä ja Oulussa. Lisäksi Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskus Turussa ja Luona Oy:n vastaanottokeskus Vantaalla ovat kauttakulkukeskuksia. Myös muutamat muut ostopalvelukeskukset pääkaupunkiseudulla toimivat vallitsevassa isojen asiakasmäärien tilanteessa tällä periaatteella.

Kauttakulkukeskus on tarkoitettu ensisijaisesti uusille maahan tulleille kansainvälisen suojelun hakijoille. Keskuksissa on asiakkaita, jotka odottavat turvapaikkapuhuttelua tai muusta syystä majoittuvat keskuksessa pidempään.

Kaikkia vastaanottokeskuksia koskevat järjestelyt on saatu vietyä käytäntöön nopeasti myös Oulun ja Turun kauttakulkukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla ja Joutsenossa 4.10. annetun ohjeen mukaiset järjestelyt saadaan voimaan ensi viikon aikana.

Nykyisistä vastaanottokeskuksista osa on laitosmallisia, osa asuntopohjaisia ja osa on näiden yhdistelmä. Uudet vastaanottokeskukset ovat suurelta osin asuntopohjaisia.

Asuntopohjainen vastaanottokeskus tarkoittaa sitä, että ihmiset asuvat omissa asunnoissaan. Asuntoja voi olla samoissa rakennuksissa tai eri puolilla paikkakuntaa. Vastaanottokeskukset vastaavat asiakkaiden sijoittamisesta asuntoihin.

Maahanmuuttovirasto edellyttää, että vastaanottokeskukset huomioivat toiminnassaan tilanteen sensitiivisyyden ja asiakkaiden turvallisuuden tunteen kaikissa järjestelyissä.

Vastaanottojärjestelmässä on kirjoilla yli 40 000 asiakasta. Moni heistä asuu yksityismajoituksessa, eli he ovat järjestäneet asumisensa itse esimerkiksi läheisten tai vapaaehtoisten luona. Ukrainalaisista yli puolet asuu vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Yksityismajoituksen lisäksi noin 10 prosenttia ukrainalaisista asuu kuntamallin mukaisesti kunnan järjestämissä asunnoissa.

Jokainen turvapaikanhakija ja tilapäistä suojelua hakenut tai saanut on yksityismajoittumisesta huolimatta kirjoilla jossain vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoittujien palvelupisteessä. He saavat omasta vastaanottokeskuksesta vastaanottopalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut. Oma vastaanottokeskus jakaa asiakkaille myös tietoa sekä neuvoo ja ohjeistaa heitä. Yksityismajoituksessa olevat ukrainalaiset ja venäläiset voivat olla kirjoilla samassa vastaanottokeskuksessa.

Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta.

Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä enemmän asiakkaita kuin koskaan aiemmin. Ukrainalaiset ovat jättäneet tänä vuonna 41 002 tilapäisen suojelun hakemusta.

Venäläisten tekemien turvapaikkahakemusten määrässä on viime aikoina ollut kasvua. Liikekannallepanon jälkeen venäläiset ovat jättäneet 361 turvapaikkahakemusta, koko vuonna 777.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)