GeorgTheodor Chiewitz (1815–62) oli Suomen johtavia arkkitehtejä heti 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ruotsalainen Chiewitz ehti vaikuttaa Suomessa vain reilut kymmenen vuotta, mutta ehti nousta tunnetuksi turkulaiseksi. Hän ehti mukaan noin 150 erilaiseen rakennusprojektiin ympäri Suomen. Chiewitiziä on kuvailtu erittäin omaperäiseksi ja luovaksi, mutta samalla poikkeuksellisen tuotteliaaksi arkkitehdiksi.

Chiewitz valmistui ensin insinööriksi ja sen jälkeen arkkitehdiksi kotikaupungissaan Tukholmassa. Hän aloitti työuransa kotimaassaan, mutta ehti 1830-luvulla töiden perässä myös Kreikkaan, Ranskaan ja Englantiin. Vuonna 1840 Chiewitz palasi Tukholmaan opettajaksi sekä suunnittelemaan rautatie- sekä siltaratkaisuja.

’Hänellä oli siinä rinnalla myös omia bisneksiä. Chiewitz rahtasi kiskonauloja Ruotsista Saksaan, mutta toiminta ajautui konkurssiin vuonna 1851. Chiewitz ratkaisi ongelman lähtemällä maanpakoon Suomen puolelle. Chiewitz pääsi näin aloittamaan puhtaalta pöydältä. Turkuun hän saapui tammikuussa 1851.

Kaksi kuukautta Suomeen muuttonsa jälkeen hän aloitti työt Helsingissä, mutta jo toukokuussa 1852 hänet nimitettiin Turun ja Porin lääninarkkitehdiksi. Siinä pestissä hän toimi kuolemaansa saakka. Vuonna 1860 hänet nimitettiin myös Turun kaupunginarkkitehdiksi. Läänin hommissa hän vastasi julkisista rakennuksista sekä kirkoista. Hän toimi siinä sivussa myös kaupunkisuunnittelijana ja tarkastajana.

Chiewitzin johdolla rakennettiin kouluja, sairaaloita, varuskuntia, sairaaloita, siltoja sekä tehdasrakennuksia teollistuvaan Suomeen. Turun alueen tunnetuimpia teollisuuskohteita olivat Auran sokeritehdas ja Littoisten verkatehdas.

Aurajoen rannalle rakennettu sokeritehdas oli kaupungin ensimmäinen punatiilestä rakennettu teollisuusrakennus. Samaa punatiiltä Chiewitz suosi muutenkin. Turussa hän suunnitteli myös yksityisiä huviloita, joista Ruissalon Villa Roma ja Villa Haga lienee tunnetuimmat. Hänen kädenjälkensä näkyy Turun kaupunkikuvassa edelleen myös Ravintola Pinellan laajennuksessa sekä Kakolanpuiston ratkaisuissa.

Hän suunnitteli myös kuuden suomalaisen rannikkokaupungin asemakaavat. Pori oli ehtinyt palaa yhdeksän kertaa ja uudessa empireasemakaavassa otettiin huomioon nimenomaan paloturvallisuus. Uusikaupunki ja Pori saivat samaan laskuun myös uudet kirkot. Helsingissä hänen tunnetuin työnsä on uusgotiikkaa edustava Suomen Ritarihuone.

Heikki Möttönen