Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Tämä ilmenee 17. toukokuuta julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tehdystä Etla-tutkimuksesta Koronapandemian tukipolitiikan arviointi.

Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Koronapandemian johdosta tehdyt koronatukitoimet ovat Suomessa olleet verrattain tehokkaita ja oikeansuuntaisia. Kustannustuet ovat lisänneet yritysten liikevaihtoa, tehneet osan yrityksistä voitollisiksi ja pienentäneet yritysten riskiä joutua yrityssaneeraukseen.

Tutkimuksessa tarkasteltuja tukitoimia ovat olleet julkiset yritystuet eli avustukset sekä lainat ja takaukset ja markkinaehtoinen rahoitus. Näiden rinnalla käytettiin myös monia muita toimia, kuten konkurssilain väliaikainen muutos ja lomautusjärjestelmän joustot, jotka olivat tärkeitä tukikokonaisuuden osia.

Kustannustukien ansiosta osa koronapandemian aikana tappiollisista yrityksistä on muuttunut voitollisiksi. Niistä kustannustukea saaneista yrityksistä, joiden tulos olisi ollut negatiivinen ilman tukea, karkeasti joka neljäs tai joka viides yritys muuttui tuen myötä voitolliseksi. Kuukausitasolla liikevaihto kasvoi kustannustukea saaneilla yrityksillä 13‒15 prosenttia enemmän kuin samanlaisella yrityksellä, joka sai muita tukia. Jo edellisenä vuonna taloudessa tavoitettiin pandemiaa edeltänyt taso. Koronan osalta tavoitteena on pitää yhteiskunta ja talous avoimena. Tilapäiseen sääntelyyn varaudutaan vain välttämättömissä tapauksissa.

Suorilla tuilla ja väliaikaisilla konkurssilainmuutoksilla voidaan tehokkaasti suojata talouden rakenteita äkillisissä kriisitilanteissa, mutta tukien jatkuvuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

‒ Suomen koronatuki-instrumenteista valtaosa on ollut vanhaa liiketoimintaa säilyttäviä. Erityisesti pandemian pitkittyessä jatkuvat uudet tukikierrokset ovat hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Talouden uudistumista olisi voitu nopeuttaa, jos hallitus olisi pystynyt sitoutumaan johonkin selkeään takarajaan, jolloin koronatuet loppuvat, Koski toteaa.

Kriisitilanteiden pitkittyessä talouden uusiutumisen vauhdittamiseksi olisikin Kosken mukaan tärkeää muotoilla exit-strategia, jossa sitoudutaan selkeään kriisitukien loppumisen takarajaan.

Kaiken kaikkiaan Suomen koronatukipolitiikka on ollut luonteeltaan reaktiivista, eikä kattavaa strategista visiota ole ollut havaittavissa. Tämän takia monet tukitoimista vaikuttavat tutkimuksen mukaan kohtuullisen improvisoiduilta ja osin ristiriitaisiltakin.

‒ Erityisesti uudistavat tuet heti pandemian alussa, kuten Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus, olivat ongelmallisia siinä mielessä, että niiden tukikriteereissä oli tulkinnanvaraisuutta. Ne eivät myöskään kohdentuneet erityisen hyvin tukea eniten tarvitseville yrityksille. Toimenpiteenä kustannustuki näyttää perustellummalta, mutta myös sen yksityiskohdissa on selkeitä parannuskohtia, Koski huomauttaa.

Yritystuissa havaittuja epäkohtia tulisikin ottaa huomioon jatkossa, kun uusia tukimalleja hahmotellaan. Tutkimuksessa havaittuja epäkohtia olivat muun muassa jo ennen koronaa vaikeuksissa olleiden pienten yritysten ja mikroyritysten säilyttäminen kustannustuen piirissä sekä tuen harkinnanvaraisuus, joka voi johtaa samanlaisten toimijoiden erilaiseen kohteluun. Erityisesti olisi pohdittava, kuinka onnistuttaisiin huomioimaan se, että joidenkin toimialojen tuotteiden ja palvelujen kysyntä on vähentynyt jo ennen kriisiä.

Tutkimuksen on tilannut TEM:n yhteydessä toimivan riippumattoman yritystukien tutkimusjaosto osana ministeriön covid-19 tukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa. Myöhemmin toteutetaan vielä merkittävimpien tukien vaikuttavuuden arvioinnit.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)