Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Tämä ilmenee 17. toukokuuta julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tehdystä Etla-tutkimuksesta Koronapandemian tukipolitiikan arviointi.

Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Koronapandemian johdosta tehdyt koronatukitoimet ovat Suomessa olleet verrattain tehokkaita ja oikeansuuntaisia. Kustannustuet ovat lisänneet yritysten liikevaihtoa, tehneet osan yrityksistä voitollisiksi ja pienentäneet yritysten riskiä joutua yrityssaneeraukseen.

Tutkimuksessa tarkasteltuja tukitoimia ovat olleet julkiset yritystuet eli avustukset sekä lainat ja takaukset ja markkinaehtoinen rahoitus. Näiden rinnalla käytettiin myös monia muita toimia, kuten konkurssilain väliaikainen muutos ja lomautusjärjestelmän joustot, jotka olivat tärkeitä tukikokonaisuuden osia.

Kustannustukien ansiosta osa koronapandemian aikana tappiollisista yrityksistä on muuttunut voitollisiksi. Niistä kustannustukea saaneista yrityksistä, joiden tulos olisi ollut negatiivinen ilman tukea, karkeasti joka neljäs tai joka viides yritys muuttui tuen myötä voitolliseksi. Kuukausitasolla liikevaihto kasvoi kustannustukea saaneilla yrityksillä 13‒15 prosenttia enemmän kuin samanlaisella yrityksellä, joka sai muita tukia. Jo edellisenä vuonna taloudessa tavoitettiin pandemiaa edeltänyt taso. Koronan osalta tavoitteena on pitää yhteiskunta ja talous avoimena. Tilapäiseen sääntelyyn varaudutaan vain välttämättömissä tapauksissa.

Suorilla tuilla ja väliaikaisilla konkurssilainmuutoksilla voidaan tehokkaasti suojata talouden rakenteita äkillisissä kriisitilanteissa, mutta tukien jatkuvuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

‒ Suomen koronatuki-instrumenteista valtaosa on ollut vanhaa liiketoimintaa säilyttäviä. Erityisesti pandemian pitkittyessä jatkuvat uudet tukikierrokset ovat hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Talouden uudistumista olisi voitu nopeuttaa, jos hallitus olisi pystynyt sitoutumaan johonkin selkeään takarajaan, jolloin koronatuet loppuvat, Koski toteaa.

Kriisitilanteiden pitkittyessä talouden uusiutumisen vauhdittamiseksi olisikin Kosken mukaan tärkeää muotoilla exit-strategia, jossa sitoudutaan selkeään kriisitukien loppumisen takarajaan.

Kaiken kaikkiaan Suomen koronatukipolitiikka on ollut luonteeltaan reaktiivista, eikä kattavaa strategista visiota ole ollut havaittavissa. Tämän takia monet tukitoimista vaikuttavat tutkimuksen mukaan kohtuullisen improvisoiduilta ja osin ristiriitaisiltakin.

‒ Erityisesti uudistavat tuet heti pandemian alussa, kuten Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus, olivat ongelmallisia siinä mielessä, että niiden tukikriteereissä oli tulkinnanvaraisuutta. Ne eivät myöskään kohdentuneet erityisen hyvin tukea eniten tarvitseville yrityksille. Toimenpiteenä kustannustuki näyttää perustellummalta, mutta myös sen yksityiskohdissa on selkeitä parannuskohtia, Koski huomauttaa.

Yritystuissa havaittuja epäkohtia tulisikin ottaa huomioon jatkossa, kun uusia tukimalleja hahmotellaan. Tutkimuksessa havaittuja epäkohtia olivat muun muassa jo ennen koronaa vaikeuksissa olleiden pienten yritysten ja mikroyritysten säilyttäminen kustannustuen piirissä sekä tuen harkinnanvaraisuus, joka voi johtaa samanlaisten toimijoiden erilaiseen kohteluun. Erityisesti olisi pohdittava, kuinka onnistuttaisiin huomioimaan se, että joidenkin toimialojen tuotteiden ja palvelujen kysyntä on vähentynyt jo ennen kriisiä.

Tutkimuksen on tilannut TEM:n yhteydessä toimivan riippumattoman yritystukien tutkimusjaosto osana ministeriön covid-19 tukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa. Myöhemmin toteutetaan vielä merkittävimpien tukien vaikuttavuuden arvioinnit.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Borreliabakteereiden keino väistää ihmisen immuunipuolustusta paljastui

Komplementin aktivaatiota säätelevä proteiinikompleksi Borrelia-bakteerin pinnalla.

Helsingin yliopiston tutkijat löysivät uuden mekanismin, jolla punkkien levittämät borreliabakteerit väistävät ihmisten immuunipuolustusta.

Kesäjuhlat – Ota nämä asiat huomioon, kun suunnittelet juhlia

Kesä voi parhaassa tapauksessa olla yhtä juhlaa. Monella on tiedossa kesän aikana valmistujaisia, rippijuhlia, syntymäpäiviä, häät sekä kenties rapujuhlat. Vieraana oleminen on mukavaa eikä mietittävänä ole muuta kuin sopiva lahja, mutta jos olet järjestämässä juhlia, on muistilista hiukan pidempi.

Kuluttaja-asiamies esittää miljoonan euron seuraamusmaksua Maskun Kalustetalolle harhaanjohtavasta alennusmarkkinoinnista

Kuluttaja-asiamiehen selvityksen perusteella Maskun Kalustetalo johtaa markkinoinnissaan kuluttajia harhaan. Yritys luo kuluttajille kalusteiden markkinoinnissa mielikuvia suurista alennuksista käyttämällä myyntihinnan yhteydessä vertailuhintoja, alennusprosentteja tai muita alennuksiin viittaavia ilmaisuja, jotka eivät anna totuudenmukaista kuvaa Maskun Kalustetalon todellisesta hintatasosta.

Hakkuut nousivat 76 miljoonaan kuutiometriin viime vuonna

Hakatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta 11 prosenttia ja ylitti viiden edellisen vuoden keskimääräiset hakkuut viidellä prosentilla. Vuonna 2021 hakattiin tukkia 29, kuitupuuta 37 ja energiapuuta kymmenen miljoonaa kuutiometriä.

Joka kymmenes koti saa toimeentulotukea

Kelassa tehdään vuosittain lähes kaksi miljoonaa perustoimeentulotuen päätöstä. Toukokuussa perustoimeentulotukea maksettiin lähes 197 000 henkilölle eli noin 3,5 prosentille väestöstä.

Ennätysmäärä puutarhoja mukana Avoimet Puutarhat -tapahtumassa

Hyötypuutarhat alkavat tuottaa satoa elokuussa.

Elokuisten puutarhojen täyteläisyyttä ja runsautta pääsee ihastelemaan 800 puutarhassa ympäri Suomea sunnuntaina 7. elokuuta kello 12–17. Tapahtumassa on mukana pari sataa uutta kohdetta viime vuoteen verrattuna ja kokonaisuudessaan tapahtuman osallistujamäärä on ennätyksellisen suuri.

Vedenpinnat pääosin tyypillisillä kesätasoilla

Vedenpinnat ovat koko maassa pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja hitaassa laskussa. Kuluvalla viikolla sää hieman viilenee ja sateet lisääntyvät, mutta tämä ei juuri näy vedenpinnoissa. Maaperä on kuivaa varsinkin maan etelä- ja keskiosissa.

Booktori laajenee viisipäiväiseksi

Booktori pidetään Sairashuoneenpuiston viereisellä parkkialueella jokirannassa.

Booktori-tapahtuma laajenee viisipäiväiseksi ja tarjoaa antikvariaattien aarteita jo keskiviikosta alkaen aina sunnuntaille asti eli 13.–17. heinäkuuta. Paikkana jo kolmannen kerran Sairashuoneenpuiston viereinen parkkialue jokirannassa (Läntinen rantakatu 37). Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Kasvatetun kalan tuotantomäärä laski viime vuonna, mutta tuotannon arvo nousi

Kalankasvattajat tuottivat vuonna 2021 yhteensä 14,4 miljoonaa kiloa ruokakalaa myyntiin. Tuotannon määrä oli pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin markkinoille tuotettiin runsaat 15 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Ruokakalan tuotantoa säätelee pitkälti kalankasvatuslaitoksille myönnetyt ympäristöluvat, jolloin eri vuosien tuotanto on yleensä suhteellisen samansuuruinen, jos uusia lupia ei myönnetä.

Sähköpotkulautojakaan ei saa virittää

Vuokrakäyttöiset sähköpotkulaudat ovat tarkoitettu yhden henkilön ajettaviksi – matkustajia niillä ei saa kuljettaa.

Sähköpotkulauta, jonka rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 km/h, luokitellaan kevyeksi sähköajoneuvoksi. Nimensä mukaisesti kyseessä on ajoneuvo, jota ei saa virittää. Liikenneturvan kyselyssä kolme neljästä tiesi tämän. Saman verran vastanneita tiesi myös sen, ettei lastakaan saa sähköpotkulaudalla kuljettaa.

Kevytyrittäjistä yli puolet toivoo yrittäjän eläkevakuutukseen uutta vaihtoehtoa

Yli puolet (59 %) prosenttia kevytyrittäjästä katsoo, että yrittäjän eläkevakuutuksen tulisi perustua toteutuneisiin ansioihin ja YEL-maksu tulisi pidättää suoraan palkanmaksun yhteydessä. Suurinta kannatus on yli 58-vuotiaiden keskuudessa, joista 64 prosenttia kannattaa ajatusta. Nykyisellään YEL-vakuutus perustuu työtuloon, joka tarkoittaa yrittäjätoiminnalle annetun työpanoksen arvoa.

Naantalin Satama laajenee Luonnonmaalla

Jussi Mälkiä ja Pasi Haarala.

Naantalin satama Oy on ostanut Luonnonmaalla sijaitsevan satama-alueen Meriaura Groupiin kuuluvalta VG-Port Oy:ltä. Kauppa käsittää 2,7 hehtaarin kokoisen varastokentän ja kaksi uutta laituria, sekä vesialuetta noin kaksi hehtaaria. Alue sijaitsee Naantalin sataman Luonnonmaan varastoalueiden pohjoispuolella, Naviren teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä.

Ruisrock palaa kolmen vuoden tauolta

Ruisrock järjestettiin viimeksi kesällä 2019.

Ruisrock järjestetään Turussa 8.–10. heinäkuuta kolmen vuoden tauon jälkeen. Festivaalin 110 esiintyjästä koostuva ohjelmakattaus on laajempi kuin koskaan. Festivaaliviikon kynnyksellä ohjelmaa kasvatettiin uusilla nimillä. Ohjelmiston lisäksi Ruissalo täyttyy taiteesta, elämyksistä ja yli 100 000 ihmisestä.

Omakotitalo tuhoutui tulipalossa Maskussa

Omakotitalo tuhoutui tulipalossa täysin maanantain ja tiistain välisenä yönä Maskussa Kammikujalla. Jälkisammutustyö jatkuu vielä ainakin parin tunnin ajan. Tulipalo ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

Kaskis sai Michelin-tähden ensimmäisenä ravintolana Helsingin ulkopuolella

Kaskenmäen päällä kerrostalon alakerrassa sijaitseva Ravintola Kaskis palkittiin yhdellä Michelin-tähdellä.

Turkulainen Kaskis on saanut Michelin-tähden ensimmäisenä ravintola Suomessa Helsingin ulkopuolella. Kokit Erik Mansikka ja Simo Raisio ovat perustelujen mukaan luoneet maistelumenun, jossa on rohkeita makuja sekä värejä ja hienoja, herkullisia yhdistelmiä.

Ravintoloiden valvonnassa löytynyt viidessä vuodessa 19,5 miljoonaa euroa maksamattomia veroja

Ensi vuoden alussa tehostuvassa valvonnassa tarkastetaan satoja ruokaravintoloita. Asiakkaan kannattaa ravintolassa välttää käteisellä maksamista ja varmistaa, että kuitissa on tiedot ostetuista tuotteista.

Jyrsintä- ja päällystystyö Puutarhakadulla ja Ratavahdinrinteessä sulkee ajokaistan

Jyrsintä- ja päällystystyötä tehdään 5.–8. heinäkuuta Puutarhakadulla ja Ratavahdinrinteessä. Yksi ajokaista on pois käytöstä työmaan kohdalla.

Velkajärjestelyssä olevien velallisten käytettävissä olevaan rahamäärään tasokorotus

Velkajärjestelyssä olevan velallisen maksukyvyn arvioinnissa huomioitavien välttämättömien elinkustannusten määrä nousee. Velallisen käytettävissä olevaan rahamäärään tehtiin heinäkuun alussa 12 prosentin kertaluonteinen tasokorotus.

Urheilu

Puukkokatsomo: Kannu tulee Turkuun

Kun Colorado Avalance varmisti Stanley Cupin voiton, päättyi myös yksi ajanjakso turkulaisessa kiekkoilussa. Ennen Artturi Lehkosta (kuvassa) ja Mikko Rantasta nimittäin yksikään turkulaisen kiekkokoulun kasvatti ei ole pelaajana saanut nimeään Stanley Cupin kylkeen.

Otteluanalyysi: TPS sortui puolustusvirheisiin, KTP vei kärkikamppailun

Kasper Hämäläinen johti TPS:n hyökkäyspeliä mutta ei onnistunut maalinteossa.

TPS:lle tarjottiin mahdollisuutta karkumatkaan jalkapalloilun Ykkösessä, kun vastaan asettui kärkikamppailussa KTP Kotkasta. TPS ei tarttunut mahdollisuuteensa, vaan voitto lähti vieraiden matkaan maalein 1-3.

Dominikaanisen tasavallan maajoukkuepelaaja Loimuun

Wilfrido Hernandez.

Raision Loimu on solminut pelaajasopimuksen Dominikaanisen tasavallan maajoukkueen ykkösyleispelaaja Wilfrido Hernandezin kanssa. San Juan de la Maguanassa syntynyt pelimies tuo 32-vuotiaana pelaajana Loimun nuoreen joukkueeseen tarvittavaa kokemusta. Pituutta Hernandezilla on 201 senttiä.

Inter kohtaa HIFK:n Helsingissä Suomen Cupin välierässä

Inter kohtaa HIFK:n cupin välierissä. Joukkueet kohtasivat Turussa toukokuussa.

Jalkapalloilun miesten Suomen Cupissa on edetty välierävaiheeseen ja välieräparit sekä finaalin kotijoukkue on arvottu. Välierissä kohtaavat Lahdessa FC Lahti ja KuPS sekä Helsingissä HIFK ja FC Inter. Välierien runkopelipäivä on 31. elokuuta.

Henri Ruoste tyytyväinen MM-viimeistelyyn

Aachenin Grand Prix vapaaohjelma musiikilla oli kouluratsastuksen juhlaa. Aachenin viiden lajin tapahtuma houkuttelee vuosittain noin 350 000 kävijää, ja parhaat kouluratsukot pääsivät esiintymään täpötäyden areenan keskellä. Tanskalainen Cathrine Dufour ja 10-vuotias lahjakkuus Vamos Amigos olivat voittamattomia myös vapaaohjelmassa. Tulos oli huikea 88,375 prosenttia maksimipisteistä.

Luisteluguru Tiia Hurme kehuu Varissuon jäähallin uutta jäädytystekniikkaa

Varissuon jäähallissa on uudella jäädytystekniikalla tehty jää. Uuden jäädytystekniikan tavoitteena on entistä parempi jään laatu. Jäädytystekniikalla tavoitteellaan sitkeää, liukasta, kirkasta sekä energiatehokasta jäätä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.