Hallitus vahvisti keskeiset kansalliset maataloustuet

Hallitus päätti 27. tammikuuta maa- ja puutarhatalouden keskeisistä kansallisista tuista vuodelle 2022. Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten tukien kokonaisuus muodostuu pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2022 tuotannolle yhteensä noin 322,9 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva määräraha on noin kaksi miljoonaa pienempi kuin vuonna 2021. Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 93 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kahden prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta valtaosa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea.

Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla. EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin.

Viimeisin pohjoisen tuen mahdollistava päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu komission päätös.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Pohjoisen tuen määrä on noin 2,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2021. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on sama kuin vuonna 2021 siirtymäkauden 2021–22 EU-asetuksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 160 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on säilynyt tällä tasolla jo usean vuoden ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa on tarkennettu vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2023 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n siirtymäkauden asetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla pysyvät samoina kuin vuonna 2021. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee yhden euron viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella ja 1–2 euroa viitemäärän ylittävää yksikköä kohti C-alueella. Kasvihuonetuotannon tuessa pinta-alaa kohti maksettavat tuet ovat hieman vuoden 2021 alkuperäisiä tukitasoja alemmalla tasolla viljelypinta-alojen muuttumisen vuoksi. Puutarhatalouden varastointituessa tukitasot ovat samat kuin vuoden 2021 alkuperäiset tasot.

Komission vuonna 2014 hyväksymän Etelä-Suomen kansallisen tuen ohjelman vuoden 2020 ehtoja sovelletaan EU:n siirtymäkauden asetuksen mukaisesti vuoden 2022 loppuun asti. Tukijärjestelmän jatkoa vuosina 2023–27 valmistellaan kuluvana vuonna.

Teurashiehojen, emolehmien ja emolehmähiehojen sekä sonnien ja härkien tuet ovat vuoden 2021 tasolta. Uuhien ja kuttujen tuet säilyvät ennallaan.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön viitemäärien osalta sama kuin vuonna 2021. Rajoitteen ylittävien viitemäärien tukitaso on laskennallisesti samalla tasolla kuin tuotannosta irrotettu tuki Etelä-Suomessa. Näiden yksiköiden tuki nousee yhden tai kahden euron verran viitemäärän yksikköä kohti. Eläinyksiköinä lasketut viitemäärät vahvistettiin sikojen ja siipikarjan kasvattajille tilakohtaisesti, kun tuotannosta irrotettu tuki otettiin käyttöön vuodesta 2009 alkaen. Pohjoisen tuen alueella tuki päätettiin tällöin porrastaa tilakoon mukaan.

Pohjoisessa hehtaarituessa, yleisessä hehtaarituessa ja nuorten viljelijöiden hehtaarikohtaisessa pohjoisessa tuessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2021. Kasvihuonetuotannon pohjoisessa tuessa yksikkötuet ovat hieman vuotta 2021 korkeammalla tasolla viljelypinta-alojen muuttumisen vuoksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Millainen on kalan matka vedestä ruokapöytään?

Kirjolohia jäissä.

Millainen on kalan matka vedestä ruokapöytään? Keitä ovat ammattilaiset kaupoissa ja ravintoloissa myytävän kalan takana? Pro Kala ry:n videokirjastosta löytyvät minidokumentit näyttävät, millaisia arki, mahdollisuudet ja haasteet ovat alalla.

Sähköpotkulautailija jäi linja-auton alle Kakskerrantiellä ja loukkaantui vakavasti

Yksi henkilö loukkaantui keskiviikkona illalla vakavasti jäätyään linja-auton alle suojatiellä Kakskerrantiellä. Hän liikkui sähköpotkulaudalla.

Hoitoketjut kuntoon, palveluihin tehoa

Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloittaa ensi vuoden alussa. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle.

Näkymiä ovista ja ikkunoista Harkossa

Helja Liukko-Sundström, On suuri sun rantas autius, 1976, keramiikka, 37,5 x 45 cm.

Näkymiä ulkoa sisään, sisältä ulos ja tilasta tilaan. Ovista ja ikkunoista -näyttely esittelee Harkossa 30.9.–29.12. Eero Rantasen säätiön, Eero Rantasen taidekokoelmien ystävät ry:n sekä Raision kaupungin taidekokoelmien teoksia, joissa ovet ja ikkunat ja niiden kautta avautumat näkymät ja tapahtumat ovat merkittävässä osassa.

Teatterisillan päällyste korjataan vasta ensi vuonna

Teatterisillan päällysteen korjaus siirtyy ensi vuoteen.

Teatterisillan päällyste vaatii ennakoitua suuremman korjaustyön, eikä työtä voida suorittaa talven kylmyydessä. Havaituilla vaurioilla ei ole vaikutusta sillan kantavuuteen.

Vinkkejä arjen energiansäästöön Raisiossa ja Naantalissa

Lokakuussa käynnistyy valtakunnallinen kampanja energiankulutuksen pienentämiseen. Raisiolaisille ja naantalilaisille järjestetään syksyllä energianeuvontaa.

Kitkarenkaiden suosio kasvaa leasingautoissa

Nastat vai kitkat, vaan siinäpä vaikea valinta. Molemmilla on puolensa ja vakaat kannattajansa.

Rengassesonki on alkamassa, ja monessa autotallissa mietitään, olisiko aika siirtyä nastoista kitkoihin. Autoleasingyritys LeasePlanin tilastot kertovat, ettei rengastyypillä juurikaan ole merkitystä liikenteessä tapahtuneiden vahinkojen määrään. Nastarenkaat ovat edelleen suosituin vaihtoehto työsuhdeautoissa, mutta yhä useampi valitsee uuteen autoon kitkarenkaat.

Hulevesiasiantuntijat pohtivat seminaarissa, miten vesiä hallitaan tulevaisuudessa kaupungeissa

Sateisuus kasvaa ilmaston muuttuessa. Samaan aikaan vettä läpäisemätön pinta-ala lisääntyy, kun suuria kaupunkeja täydennysrakennetaan. Hulevesiä eli sade- ja sulamisvesiä rakennetulla alueella muodostuu enemmän. Hulevesiseminaarissa pohditaan 29.–30. syyskuuta Turussa ratkaisuja, joilla vesiä voidaan hallita muuttuvassa kaupunkiympäristössä.

Ukkonen rytisi kesällä tavanomaista enemmän

Elokuussa Suomessa salamoi ennätyksellisen paljon. Kuva on vuodelta 2015.

Ukkoskaudella havaittiin keskimääräistä enemmän salamoita. Elokuussa Suomessa salamoi ennätyksellisen paljon.

Työryhmä: Lähikoulu- ja lähipäiväkotiperiaatetta vahvistettava

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama koulutuksellisen tasa-arvon ja positiivisen erityiskohtelun edistämistä varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa valmistellut työryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Li Anderssonille (vas.) keskiviikkona. Esitys on osa hallituksen Oikeus oppia -ohjelmaa.

Lähes joka toinen maailman lintulaji vähenee ja joka kahdeksas on uhanalainen

Varpusten määrä on vähentynyt Suomessa.

BirdLifen raportti maailman lintujen tilasta antaa huolestuttavan kuvan lintujen ja muun luonnon tulevaisuudesta. Selvitysten mukaan lähes joka toinen lintulaji on vähentynyt ja monien lajien kanta on huomattavasti aikaisempaa pienempi. Vain kuusi prosenttia lintulajeista on runsastunut.

Uusiutuvat polttoaineet tärkein keino vähentää liikenteen päästöjä

Liikenteen sähköistyminen ei riitä leikkaamaan liikenteen päästöjä tavoitellusti vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuosikymmenen tehokkain keino on lisätä biopolttoaineiden käyttöä. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö varmistetaan pitämällä huolta jakeluvelvoitteesta.

Turvavyö ja heijastin suomalaisten suosikkiturvavarusteet

Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajava autoilija havaitsee heijastimella varustetun henkilön jo 350 metrin etäisyydeltä, kun taas ilman heijastinta kulkeva havaitaan vasta noin 50 metrin päästä.

Heijastin on turvavyön jälkeen toiseksi tärkein ja käytetyin turvavaruste. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan 99 prosenttia suomalaisista suhtautuu heijastimeen myönteisesti. Valtakunnallista Heijastinpäivää vietetään jo 10. kertaa lauantaina 1. lokakuuta.

Seurakuntavaaleissa mukana noin 14 000 ehdokasta

Marraskuun seurakuntavaaleissa ehdokkaita on mukana alustavasti 14 000, kun ehdokastiedot on saatu 328 seurakunnasta. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt yhteensä 354 seurakuntaan. Ehdokkaita on 18 prosenttia vähemmän kuin edellisissä, vuonna 2018 pidetyissä vaaleissa, jolloin ehdokkaita oli 16 800. Jaossa olevien luottamushenkilöpaikkojen määrä on 7235, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisissä vaaleissa (8300 paikkaa).

Hansakorttelin myynti ja kävijämäärä kasvussa

Kauppatorin avajaisviikonloppu toi keskikaupungille myös sellaisia kävijöitä, jotka eivät ole hetkeen keskustassa asioineet.

Hansakorttelin syyskausi on käynnistynyt vilkkaana. Kauppatorin avajaiset toivat viikonlopun aikana noin 100 000 kävijää kauppakeskukseen. Myynti Hansakorttelissa on kasvanut noin 19 prosenttia, yli 22 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna. Myynti on kasvanut myös pandemiaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna noin kuusi prosenttia. Vuoden ensimmäisen puoliskon (tammi–kesäkuu) jälkeen sekä myynti- että kävijämäärän kasvut olivat KTI Kiinteistötieto Oy:n tilastoinnin mukaan selkeästi Suomen kauppakeskusten keskiarvolukuja paremmat.

Käteisen rooli edelleen merkittävä rikollisessa toiminnassa

Aluehallintoviraston touko-kesäkuussa toteuttaman rahanpesulain valvontakampanjan perusteella ajoneuvokauppiailla on puutteita omaan yritystoimintaansa ja käteiskauppaan liittyvien riskien tunnistamisessa. Rahanpesulaki velvoittaa tavarakauppiaita arvioimaan omaan toimintaansa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä ja huolehtimaan siitä, että lain vaatimuksia osataan noudattaa päivittäisessä liiketoiminnassa.

Asuntomarkkinoiden alueelliset erot jälleen voimistumassa

Asuntojen hintakehityksen arvioidaan maltillistuvan ja pientä laskuakin voidaan nähdä, mutta mitään romahdusta ei ole näköpiirissä.

Ukrainan sota ja sen heijastevaikutukset, dramaattisesti muuttunut korkotilanne sekä talouden synkentyneet näkymät ovat vaikuttaneet eri tavoin eri alueiden asuntomarkkinoihin Suomessa. Alueellinen eriytyminen on voimistumassa koronavuosista, jolloin asuntokauppoja tehtiin ennätystahtiin kaikkialla Suomessa – myös kaupunkien ja kasvukeskusten ulkopuolella.

Noin 200 000 suomalaista jäänyt tänä vuonna vaille palkkaansa

Suomalaisista palkansaajista yli joka kolmas tienaa nyt enemmän kuin vuosi sitten. He ovat saaneet tämän vuoden aikana palkankorotuksen. Suomessa maksettavat palkat ovat Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan keskimäärin noin kuusi prosenttia suurempia kuin vuosi sitten. 15 prosenttia palkansaajista on tänä vuonna pyytänyt palkankorotusta.

Urheilu

Otteluanalyysi: Lee Erwin upotti Interin

Interin parhaat maalipaikat siunaantuivat Matias Tammiselle mutta tällä kertaa jäätiin nollille.

Interin aloitti jalkapalloilun Veikkausliigan Mestaruussarjan tappiolla. Haka haki 1-0-voiton Kupittaalta pelissä, jossa ei tilanteilla mässäilty. Inter valahti loppusarjan kuudenneksi eli viimeiseksi. Haka nousi Hongan kantaan ja taistelee vielä pronssimitalista.

Rugbyn SM-finaalit pelataan Impivaarassa

Rugbyn SM-finaalit pelataan lauantaina 1. lokakuuta Impivaarassa. Kuva on naisten SM-sarjan ottelusta Swans-HRC syyskuulta 2020.

Rugbyn SM-finaalit pelataan lauantaina 1. lokakuuta Impivaarassa. 20-vuotisjuhlia viettävä Turku Eagles Rugby Club isännöi finaaleja ensimmäistä kertaa.

TPS hakee nousua Marko Rajamäen johdolla

Marko Rajamäki ottaa vastuun TPS:n jalkapallomiehistöstä loppukauden ajaksi.

TPS Jalkapallon taustayhtiö FC TPS Turku Oy on valinnut TPS:n miesten edustusjoukkueen uudeksi päävalmentajaksi Marko Rajamäen . Rajamäki ja TPS ovat solmineet loppukauden kattavan päävalmentajasopimuksen.

TPS antoi Tintti Johanssonille potkut, uusi päävalmentaja nimetään maanantaina

Jonatan Johansson.

TPS Jalkapallon taustayhtiö FC TPS Turku Oy on antanut Jonatan ”Tintti” Johanssonille potkut päävalmentajan tehtävästä. Johanssonilla oli TPS:n kanssa kuluvan kauden kattava valmentajasopimus.

Petra Ollin painikiertue saapuu Alfaan

Petra Olli.

Petra Ollin painikiertue on kiertänyt Suomea yhdeksällä eri paikkakunnalla. Se saapuu keskiviikkona 28. syyskuuta kello 17 Turkuun Liikuntakeskus Alfan painisaliin. Olli vetää salissa harjoitukset.

Otteluanalyysi: Suora nousu karkaa TPS:lta

Jonatan Johansson oli pettynyt mies pelin jälkeen.

Tämä on nähty ennenkin. Syksy saapuu ja TPS:n tulokset romahtavat. Jaro tuli ja haki vierasvoiton Kupittaalta. Miesten Ykkösessä eletään kauden tärkeintä aikaa ja TPS kärsi nyt toisen perättäisen tappion. Joukkue näyttää sulavan kuten viimekin vuonna ja suora nousu on karkaamassa tai ei ainakaan ole enää omissa käsissä, sillä noususarjassa pelejä on jäljellä enää kaksi ja KTP on jo neljän pisteen karkumatkalla.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.