Hallitus vahvisti keskeiset kansalliset maataloustuet

Hallitus päätti 27. tammikuuta maa- ja puutarhatalouden keskeisistä kansallisista tuista vuodelle 2022. Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten tukien kokonaisuus muodostuu pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2022 tuotannolle yhteensä noin 322,9 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva määräraha on noin kaksi miljoonaa pienempi kuin vuonna 2021. Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 93 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kahden prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta valtaosa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea.

Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla. EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin.

Viimeisin pohjoisen tuen mahdollistava päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu komission päätös.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Pohjoisen tuen määrä on noin 2,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2021. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on sama kuin vuonna 2021 siirtymäkauden 2021–22 EU-asetuksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 160 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on säilynyt tällä tasolla jo usean vuoden ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa on tarkennettu vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2023 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n siirtymäkauden asetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla pysyvät samoina kuin vuonna 2021. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee yhden euron viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella ja 1–2 euroa viitemäärän ylittävää yksikköä kohti C-alueella. Kasvihuonetuotannon tuessa pinta-alaa kohti maksettavat tuet ovat hieman vuoden 2021 alkuperäisiä tukitasoja alemmalla tasolla viljelypinta-alojen muuttumisen vuoksi. Puutarhatalouden varastointituessa tukitasot ovat samat kuin vuoden 2021 alkuperäiset tasot.

Komission vuonna 2014 hyväksymän Etelä-Suomen kansallisen tuen ohjelman vuoden 2020 ehtoja sovelletaan EU:n siirtymäkauden asetuksen mukaisesti vuoden 2022 loppuun asti. Tukijärjestelmän jatkoa vuosina 2023–27 valmistellaan kuluvana vuonna.

Teurashiehojen, emolehmien ja emolehmähiehojen sekä sonnien ja härkien tuet ovat vuoden 2021 tasolta. Uuhien ja kuttujen tuet säilyvät ennallaan.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön viitemäärien osalta sama kuin vuonna 2021. Rajoitteen ylittävien viitemäärien tukitaso on laskennallisesti samalla tasolla kuin tuotannosta irrotettu tuki Etelä-Suomessa. Näiden yksiköiden tuki nousee yhden tai kahden euron verran viitemäärän yksikköä kohti. Eläinyksiköinä lasketut viitemäärät vahvistettiin sikojen ja siipikarjan kasvattajille tilakohtaisesti, kun tuotannosta irrotettu tuki otettiin käyttöön vuodesta 2009 alkaen. Pohjoisen tuen alueella tuki päätettiin tällöin porrastaa tilakoon mukaan.

Pohjoisessa hehtaarituessa, yleisessä hehtaarituessa ja nuorten viljelijöiden hehtaarikohtaisessa pohjoisessa tuessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2021. Kasvihuonetuotannon pohjoisessa tuessa yksikkötuet ovat hieman vuotta 2021 korkeammalla tasolla viljelypinta-alojen muuttumisen vuoksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Älä vaihda rikkoutunutta rengasta itse juhannusliikenteessä

Rengasrikko on yksi yleisimmistä matkan keskeytymisen syistä myös juhannusliikenteessä. Vaikka renkaan osaisikin vaihtaa itse ja vararengas autosta löytyisi, niin työ on syytä jättää ammattilaiselle. Tien pientareella kyykkiminen ilman asianmukaista suojaa on hengenvaarallista.

Juhannus tuo vesillekin ruuhkaa

Moni suuntaa nauttimaan Suomen suvesta ja keskikesän juhlasta vesille. Jotta veneily sujuisi turvallisesti, vastuu toiminnasta on veneessä yhdellä henkilöllä eli päälliköllä. Ennen vesille lähtöä on hyvä kerrata päällikön tärkeimmät vastuut sekä varmistaa, että ”Varoitukset veneilijöille” -tiedotteet on huomioitu ja väistämissäännöt ovat hallussa.

Hovirinnan rannassa juhannusohjelmaa koko perheelle

Saunaravintola Kaarna ja kaarinalainen Laulusaari toteuttavat yhteistyössä kaikenikäisille sopivaa ohjelmaa juhannusviikonloppuna Saunaravintola Kaarnassa, Hovirinnan rannassa, Kaarinassa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lounais-Suomen poliisi valvoo juhannusliikennettä maalla ja merellä

Juhannuksen menoliikenteen odotetaan olevan Lounais-Suomessa vilkkaimmillaan torstaina iltapäivällä, ja tiet voivat ajoittaisesti ruuhkautua myös juhannusaattona aamupäivällä. Lounais-Suomen poliisi valvoo liikennettä vesillä sekä maanteillä ja kehottaa varaamaan matkantekoon riittävästi aikaa ja malttia.

Naantalin kaupungin suuret tietyöurakat valmistuivat keskustassa ja Ruonan yhdystiellä

Urakoitsija luovutti Kaivokadun kunnallistekniikan rakentamisurakan kaupungille keskiviikkona. Ruonan yhdystien ja Rautakadun kiertoliittymäurakka luovutettiin tilaajalle jo aiemmin kesäkuussa. Suuret tietyöt ovat nyt viimeistelyjä vaille valmiit.

Veitsi heilui Haritussa –  45-vuotias mies vangittu tapon yrityksestä epäiltynä

Lounais-Suomen poliisi sai myöhään tiistai-iltana hätäkeskukselta hälytystehtävän Turun Haritussa sijaitsevaan kerrostaloasuntoon, josta kuului ilmoituksen mukaan kovaa meteliä.

Kauppahallin kortteliin ehdotetaan 10-kerroksista uudisrakennusta

Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan kaupunkiympäristölautakunnan 2. kesäkuuta tekemään päätökseen, joka koski Kauppahallin korttelin asemakaavaluonnoksen muutosta. Esitys tuotiin kaupunginhallituksen käsittelyyn 18. kesäkuuta.

Haritussa ex-puolisonsa murhanneelle 42-vuotiaalle miehelle elinkautinen vankeusrangaistus

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 42-vuotiaan miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen Turun Haritussa 3. maaliskuuta 2026 tehdyistä entisen puolisonsa murhasta ja 13-vuotiaan tyttärensä pahoinpitelystä sekä aiemmin vuosina 2024 ja 2025 tehdyistä törkeästä seksuaalisesta kajoamisesta lapseen ja seksuaalisesta kajoamisesta. Mies tunnusti oikeudenkäynnissä tyttärensä pahoinpitelyn ja aiheuttaneensa enti-sen puolisonsa kuoleman mutta kiisti jälkimmäisen teon murhana. Seksuaalirikokset mies kiisti kokonaan.

Turku hakee bussikartelliin osallistuneilta miljoonakorvauksia

Turun kaupunki nostaa vahingonkorvauskanteen bussiyhtiöiden kartellista. Kanne jätetään Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen kesäkuun aikana. Kaupunki vaatii kartelliin osallisilta korvauksia yhteensä noin 11,8 miljoonaa euroa korkoineen. Kartellissa olivat mukana LS-Liikennelinjat, Jalon Liikenne, Kunnon Kuskit, Linjaliikenne Nyholm, No Wheels, Savonlinja ja Lehtisen Linja.

Uusi vuokrakerrostalo valmistunut Kirstinpuistoon

Turun Kirstinpuistoon, osoitteeseen Ruissalontie 12b, on valmistunut Avain Asuntojen uusi seitsenkerroksinen vuokratalo, joka tuo alueelle 61 uutta kotia. Rakennus on osa Kirstinpuiston monimuotoista korttelikokonaisuutta, jonka arkkitehtuuriin on haettu vaikutteita naapuritontin vanhan saippuatehtaan funktionaalisesta tyylistä. Hankkeen urakoi Aura Rakennus Länsi-Suomi Oy.

Omakotitalkkarit palasivat byrokratiasotkun selvittyä pientaloasukkaiden avuksi

Omakotitalkkari Joonas Kannasoja tuumaustauolla

Omakotiyhdistyksissä muistetaan hyvin muutaman vuoden takaiset ikävät tunnelmat, kun talkkaritoiminta ajettiin alas ja moni yksinään asuvan omakotitalon asukas jäi vaille kätevää, tarpeellista ja halpaa talonmiesapua.

Varha ja elinkeinoelämä tiivistävät yhteistyötään

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha), Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ovat sopineet, että ne perustavat kolmiportaisen yhteistyöfoorumin tiivistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä Varhan ja alueen yritysten välillä. Tavoitteena on lisäksi kehittää Varhan palveluntarjontaa, parantaa markkinavuoropuhelua ja hankintoja sekä ylläpitää toimivaa markkinaa.

Turku jatkaa inklusiivista perusopetukseen valmistavaa opetusta

Turun perusopetuksessa pilotoitiin lukuvuonna 2025–2026 inklusiivista perusopetukseen valmistavaa opetusta. Mallia on nyt päätetty jatkaa ja kehittää edelleen myös tulevana lukuvuonna.

Turun ja saariston matkailukesä on käynnistynyt vahvasti

Turun ja saariston matkailukesä 2026 on käynnistynyt lupaavasti. Kansainväliset matkailijat ovat näkyneet alueella jo heti alkukesästä lähtien, ja näkymät tulevaan kauteen ovat positiiviset.

Valaistustyö Länsikaarella heinäkuun alulle

Valaistustyö Länsikaarella välillä Messukentänkatu-Artukaistentie alkaa 17. kesäkuuta ja päättyy 3. heinäkuuta. Yksi ajokaista pois käytöstä työmaan kohdalla. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kiekko-TPS:lle 1,4 miljoonan euron tappiot viime kaudesta

HC TPS Turku Oy:n yhtiökokous vahvisti 16. kesäkuuta tilikauden 2025–2026 tilinpäätöksen. HC TPS Turku Oy konsernin tilikauden 2025–2026 tulos tappiollinen. Konsernin tilikauden tappio oli 1 438 785 euroa ja liikevaihto 11 151 052 euroa.

Kupittaan kärjen kannen paalutustyöt junaradan alueelle juhannuksen jälkeen

Kupittaan kärkeen rakennettavan joukkoliikennekannen suurpaalutustyöt etenevät junaradan alueelle juhannuksen jälkeen. Rata-alueella tehdään melua ja tärinää aiheuttavia paalutus- ja tukiseinätöitä myös yöaikaan 29. kesäkuuta alkaen noin kolmen viikon ajan.

Näköislehti

Urheilu

Pelaajamäärän kasvu toi golf-kentille lieveilmiöitä

Golf on kasvattanut viime vuosina harrastajamääriään. Lajin pariin on tultu muun muassa suomalaisten pelaajien kansainvälisen menestyksen vetäminä.

Golf on houkutellut viime vuosina runsaasti uusia harrastajia. Uusien harrastajien tuleminen lajin pariin ei ole kuitenkaan sujunut täysin kivuttomasti. Helsingin Sanomat käsitteli toukokuussa ilmestyneessä jutussaan perinteisen golf-etiketin huomiotta jättämistä pääkaupunkiseudulla.

Otteluanalyysi: KuPS haki täydet pisteet Kupittaalta

TPS kärsi ensimmäisen kotitappionsa liigassa tällä kaudella, kun KuPS haki täydet pisteet Kupittaalta. Vaikka kotijoukkue ei ihmeitä esittänytkään, jossiteltavaa jätti KuPSin ensimmäinen maali, joka ei ainakaan montaa milliä maaliviivan yli käynyt.

Kiekko-TPS:lle 1,4 miljoonan euron tappiot viime kaudesta

HC TPS Turku Oy:n yhtiökokous vahvisti 16. kesäkuuta tilikauden 2025–2026 tilinpäätöksen. HC TPS Turku Oy konsernin tilikauden 2025–2026 tulos tappiollinen. Konsernin tilikauden tappio oli 1 438 785 euroa ja liikevaihto 11 151 052 euroa.

Sisu Salminen nimetty nyrkkeilyn U19-joukkueeseen

Sisu Salminen.

Turun Urheiluliiton kasvatti, nyrkkeilijä Sisu Salminen on nimetty U19 EM-joukkueeseen. Kilpailut pidetään 11.–22. elokuuta Loznicassa Serbiassa. Heinäkuun alussa Salminen suuntaa harjoittelemaan Irlantiin sekä kilpailemaan Dubliniin Monkstown Box Cupiin.

Åboraakkeli: Salibandy rugbyn tiellä?

Viime viikonloppuna pelattiin Espanjassa kolmella kolmea vastaan salibandyn MM-kisat. Suomikin oli mukana sekä miehissä että naisissa. Miesten joukkueessa oli useammankin seuran pelaajia, mutta naisille kyseessä oli Eräviikinkien luokkaretki.

Suomalaisnaiset pääsivät yleisurheiluun kunnolla vasta 1970-luvulla

Viime vuosina Suomen yleisurheilun isoimmat kansainväliset menestysodotukset ovat kohdistuneet Wilma Heltelään ja muihin naishuippuihin.

– Suomi oli aikansa yleisurheilun suurvalta, joka on edelleen hyvin korkealla esimerkiksi kesäolympialaisten yleisurheilun kaikkien aikojen mitalitaulukossa, mutta se maine luotiin miesten urheilulla, toteaa kulttuurihistorioitsija Seppo Heikkinen .