Käteisen käyttö vähentynyt, kaikesta maksamisesta jo lähes 80 prosenttia kontaktitonta
Ostamisen ja maksamisen tavat mullistuivat korona-aikana – jopa pysyvästi. 78 prosenttia kaikesta maksamisesta tehdään nyt kontaktittomasti, samalla kun käteisen nostaminen automaateista on vähentynyt. Myös ostamisen tavat mullistuivat korona-aikana. Suomalaisissa nettikaupoissa kasvua oli peräti 70 prosenttia.
Koronapandemia näyttää muuttaneen suomalaisten maksu- ja ostokäyttäytymistä – pysyvästi. Käteistä käyttäneet ovat siirtyneet korttimaksuihin samalla, kun yhä useampi kortinhaltija on alkanut maksamaan ostoksensa älypuhelimella tai -kellolla.
– Koronan alkamisen jälkeen on tapahtunut selkeä siirtyminen kohti digitaalisia maksutapoja ja muuttuneet kulutustottumukset ovat ohjanneet tätä trendiä. Suomalaiset kokevat, että lähimaksaminen kaupassa ja verkossa on nykyään sujuvaa ja välttämätöntä. Pandemian virallisen alkamisen jälkeisenä vuonna käteisen nostot Visa-korteilla vähenivät Suomessa 45 prosenttia, mutta lähimaksutrendi kääntyi päinvastaiseen suuntaan ja muodostaa nyt suurimman osan Visa-korttimaksuista ympäri Suomen, Visa Suomen, Ruotsin ja Baltian maajohtaja Riikka Salminen kommentoi.
Vahvasta digiloikasta huolimatta Suomi on kuitenkin muita Pohjoismaita jäljessä mobiilimaksamisessa.
– Meillä mobiilimaksamisen kenttä on pirstaloitunut, kun taas muissa Pohjoismaissa on vahvat kansalliset mobiilimaksutavat. Ruotsissa on Swish, Norjassa Vipps ja Tanskassa MobilePay. Erityisesti alle 30-vuotiaat suosivat helppoa ja nopeaa maksamista, mikä selittää MobilePayn suosion kasvamista myös Suomessa, Netsin maajohtaja Suvi Ruoppa toteaa.
– Koronapandemian alussa huomio kiinnittyi siihen, miten pandemiasta seuraavat taloudelliset vaikeudet vaikuttaisivat asiakkaiden maksukykyyn. Suurin osa on kuitenkin selvinnyt pandemiasta taloudellisesti hyvin ja korteilla maksettiinkin aiempaa enemmän ostoksia verkossa, Säästöpankkiryhmän korteista vastaava johtaja Manu Kauppila jatkaa.
Kuluttajat ovat siirtyneet verkkoon erityisesti niillä aloilla, joilla on perinteisesti suosittu fyysistä maksutapaa: näitä ovat esimerkiksi ruokakauppa, ravintolat ja päivittäistavarat.
– Ravintolapalveluissa korttimaksaminen verkossa on kasvanut pandemian aikana huimat 700 prosenttia, ja ruoka- ja päivittäistavaroiden korttiostot verkossa ovat kasvaneet 330 prosenttia Visa-korteilla tehdyistä maksuista. Uskon, että nämä muutokset tulevat jäämään pysyväksi myös koronan jälkeen, Salminen kommentoi.
Ruopan mukaan suomalainen verkkokauppa kasvoi 70 prosenttia koronan aikana.
– Joillakin toimialoilla verkkokauppoja perustettiin pandemian alkuvaiheessa jopa kolminkertainen määrä normaaliin verrattuna, ja kokonaan uudet asiakasryhmät löysivät tiensä verkkokaupan pariin. Ilahduttavaa on, että koronan aikana perustetut verkkokaupat ovat myös pärjänneet taloudellisesti hyvin, Ruoppa jatkaa.
Netsin tytäryhtiön Paytrailin tutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista suosii suomalaisia nettikauppoja, kun vain 33 prosenttia kertoi ostaneensa ulkomaisista verkkokaupoista koronan aikana. Myös ympäristöarvot ja ilmastonmuutokseen liittyvät huolet ovat alkaneet näkyä suomalaisten verkkokauppaostoksissa. Hiilijalanjäljen pohtiminen näkyi jo yhtenä syynä välttää ulkomailta ostamista.
– Etenkin naiset näyttävät suosivan kotimaisia verkkokauppoja. Monet asiakkaat ovat hyvin tietoisia korttimaksamisen eduista myös verkko-ostoksilla ja esimerkiksi siitä, että jos yritys menee konkurssiin tai tilattua tuotetta ei toimiteta, rahansa voi saada takaisin, Ruoppa täydentää.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















