Tutkijat löysivät Venäjän yläarktiselta alueelta pikkuperhosiin kuuluvia havupunoskääriäisiä, jotka olivat kulkeutuneet ainakin 1 200 kilometrin pituisen matkan. Tutkijoiden löydökset on julkaistu vertaisarvioidussa Nota Lepidopterologica -lehdessä.

Arktiset elinympäristöt ovat kiehtoneet biologeja satoja vuosia. Niiden vähälajinen hyönteislajisto ei kuitenkaan juuri palkitse hyönteistieteilijöitä useiden viikkojen tai jopa kuukausien viettämisestä tundran tai kylmyysaavikon haastavissa olosuhteissa. Tämän vuoksi tiedot yläarkisen alueen saarien hyönteisistä perustuvat usein satunnaisesti kerättyyn aineistoon ja jäävät vähäisiksi.

Pohjoisella Karanmerellä sijaitseva Vizen saari on yksi vähiten eliöstöltään tutkittuja saaria Venäjän yläarktisella alueella. Tutkijatohtori Maria V. Gavrilo Venäjän Arctic and Antarctic Research Institute -tutkimuskeskuksesta ja tutkijatohtori Igor I. Chupin Venäjän Institute of Systematics and Ecology of Animals -tutkimuskeskuksesta vierailivat tällä jäättömällä alankosaarella kesällä 2020.

Tutkijat löysivät saarelta satoja pikkuperhosiin kuuluvia kääriäisiä. Dosentti Mikhail V. Kozlov Turun yliopistosta tunnisti ne havupunoskääriäisiksi ja samalla ensimmäisiksi ja ainoiksi Vizen saarella havaituiksi ja kerätyiksi maalla kulkeviksi selkärangattomiksi.

Tutkijat havaitsivat ensin eläviä ja vastikään kuolleita kääriäisiä saaren meteorologisen aseman lähettyvillä olevan lammen hiekkaisilla rannoilla. Sitten he löysivät satoja yksilöitä matalista puroista koostuvan jokilaakson hiekkaiselta pohjalta. Kääriäisiä löydettiin yksittäin ja ryhmissä enimmäkseen veden reunamilta hienon kelluvan aineksen joukosta. Erittäin kylmistä (+2–5°C) päivälämpötiloista huolimatta tutkijat tekijät havaintoja myös lentävistä havupunoskääriäisistä.

Havupunoskääriäisen toukat syövät ravinnokseen eri havupuiden neulasia. Koska Vizen saari sijaitsee 1 000 kilometriä puurajasta pohjoiseen, tutkijat saattoivat olla varmoja siitä, että saaren havupunoskääriäiset ovat muuttaneet sinne. Ne ovat todennäköisesti kulkeutuneet saarelle 12.–14.7.2020 välisenä aikana mantereelta puhaltavan voimakkaan tuulen mukana. Lähin mahdollinen paikka, josta hyönteiset ovat voineet olla peräisin, on Krasnoyarskin aluepiirin pohjoisimmat osat. Se tarkoittaa, että toukat kulkeutuivat ainakin 1 200 kilometriä.

Osa kääriäisistä selviytyi hengissä ja aktiivisina ainakin 20 päivää saapumisensa jälkeen, eli pitkä matka ei kuluttanut kaikkia niiden kehoihin varastoituneita resursseja. Nykyiset muutokset ilmastossa helpottavat yhä useampien eteläisten hyönteislajien leviämistä yläarktisen alueen saarten lajiköyhille alueille, jos ne kykenevät saavuttamaan nämä alueet ja selviytymään niillä.

– Havupunoskääriäisten onnistunut massamuutto Manner-Siperian metsistä Vizen saarelle osoittaa taas kerran, ettei metsähyönteisillä ole ylitsepääsemättömiä esteitä levitä yläarktisen alueen saarille, kertoo Mikhail Kozlov, joka on tutkinut arktisia hyönteisiä jo vuosikymmeniä.

– Arktiset saaret tulevat kuulumaan metsähyönteisten asuinalueeseen heti, kun muuttuvat ilmasto-olosuhteet sallivat paikallisten populaatioiden perustamisen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)