Tulevaa joulua voidaan viettää monin eri kirkollisin tavoin. Turun Ortodoksisen Pyhän Aleksandran kirkon kirkkoherra Ion Durac kertoo, että ortodoksit käyttävät joulusta nimikettä Jeesuksen syntymäjuhla. Ortodoksien keskuudessa joulua juhlitaan niin sanottuna uutena alkuna.

Suomen ortodoksit viettävät joulua kuten muutkin suomalaiset, 24.–26. joulukuuta. Ainoastaan entisen Neuvostoliiton ja Serbian alueella ortodoksista joulua vietetään vanhan juliaanisen kalenterin mukaisesti tammikuussa.

– Meille ortodokseille jouluaatto on vielä paastopäivä. Oikeastaan joulujuhla on 25. joulukuuta, muistuttaa Durac.

Durac kertoo, että osa Suomen ortodokseista viettää joulun kuten valtaväestön luterilaiset. Kinkku on tavallista suomalaisten ortodoksien pöydässä. Hän painottaa, että kinkku on perinteinen ruoka jouluna myös muualla kuin Suomessa.

– Jouluaattona oma perheeni syö kasvisruokaa. Varsinainen joulu alkaa joulupäivänä, kun tulemme kirkosta. Silloin aloitetaan kinkunkin syönti. Suomessa harvemmin molemmat perheiden puolisot ovat ortodokseja. Eli vaikka syötäisiin kinkkua jo jouluaattona, ei se ole synti. Olennaista on muistaa se, miksi joulua vietetään.

Ortodokseille joulupäivän kirkko on erittäin tärkeä. Silloin pidetään liturgia. Samat liturgiat jotka toimitetaan Turun ortodoksisessa kirkossa, toimitetaan myös esimerkiksi Kreikassa.

– Ensin juhlitaan sielullisesti ja vasta sitten aineellisesti, tähdentää Durac.

Paastot ovat tärkeä osa ortodoksisen kirkon ja seurakuntalaisten perinteitä. Merkittävimmät ovat joulu- ja pääsiäispaastot.

– Joulupaasto ei ole niin jyrkkä paasto verrattuna pääsiäisen vastaavaan. Lihaa ei saa syödä joulupaastossa, mutta kalaa saa syödä joka päivä, paitsi keskiviikkona ja perjantaina. Viikko ennen joulua ei saa syödä sitten kalaa tai maitotuotteitakaan. Joulupaasto kestää neljäkymmentä päivää. Se alkaa siis jo 15. marraskuuta.

Suomen ortodoksit syövät periaatteessa aivan samoja suomalaisia laatikkoruokia kuin muutkin suomalaiset. Valtavirrasta erottuvia, omaan perinnetietoon perustuvia ruokia ehkä karjalanpiirakoita lukuun ottamatta ei Durac löydä.

– Karjalaisten vaikutus on tässä asiassa suuri. Ennen ensimmäistä maailmansotaa vain venäläiset virkamiehet olivat Turussa ortodokseja. Toisen maailmansodan jälkeen meidän seurakuntamme on kasvanut paljon ja sitä kautta karjalaisetkin ovat tulleet esiin. Meille muualta tulleille laatikkoruoat ovat myös tärkeitä, erityisesti aattona. Laatikkoruoat ovat paastoruokia, paitsi maksalaatikko, jota emme syö aattona.

Kurt Hedborg