Suomen museoliitto ja Kansainvälisen musiikkineuvoston Suomen komitea ovat perinteisesti Museopalkintogaalassa valinneet vuoden museon. Tänä vuonna gaala ja myös vuoden museon valitseminen jäivät väliin. Kolme ehdokasta, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Helinä Rautavaaran museo sekä Suomen maatalousmuseo Sarka siirtyivät vuoden 2021 ehdokkaiksi.

Apteekkimuseolla ja Qwenselin talolla on pitkät perinteet museona. Museotoiminta rakennuksessa on alkanut yli 60 vuotta sitten, vuonna 1958. Mutta rakennuksella itsellään on vielä paljon pidemmät perinteet.

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon kantavana ajatuksena on aikamatka satojen vuosien taakse. Qwenselin talo esittelee 1700-luvun säätyläistalon elämää. Talon historia juontaaPietari Brahen aikoihin. Brahe kaavoitti Herrankulmaksi kutsutun alueen hovioikeuden virkamiehille, läänin johtohenkilöille ja aatelisille.

Qwenselin talo on saanut nimensä sen ensimmäisen tunnetun omistajan Wilhelm Johan Qwenselin mukaan. Qwensel osti tontin 1600-luvun lopulla ja ilmeisesti rakennutti myös nykyisen päärakennuksen tontille.

Qwenselin talossa nykyään näkyvä historia seurailee Joseph Pippingin elämänvaiheita. Suomen ensimmäinen kirurgian professori asui talossa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Pippingin toi taloon nykyään näkyvissä olevan kustavilais- ja rokokootyylin.

Talolla on myös Pippingin kuoleman, 1815, jälkeen värikäs historia. Vuonna 1827 alue säästyi Turun palolta, jonka jälkeen se sai kansan suussa nimen Fortuna kortteli.

Turun palon jälkeen 1828 talon osti Nils Friedrich Tjäder. Tjäder muutti talon lisäsiiven liikehuoneistoksi, jossa nykyään toimii Apteekkimuseo.

Talon yksityisten omistajien historia päättyi vuonna 1909. Tuolloin lasimestari Wilhelm Weini myi kiinteistön Turun kaupungille.

Askelia kohti museota alettiin ottaa 1930-luvulta lähtien. 1936 perustettiin Turun Proviisorikerho, joka alkoi kerätä kokoelmiinsa apteekkivälineistöä. Ensimmäisten lahjoitusten joukossa oli 1850-luvulta peräisin ollut hyväkuntoinen apteekkimyymäläkalusto. Tämän innoittamana 1938 päätettiin perustaa apteekkimuseo, vaikka paikka ei vielä ollutkaan tiedossa.

Alueen museoimiseen vaikutti vahvasti Irja Sahlberg, joka 1940-luvulta lähtien alkoi ajaa talon säilyttämistä. Vuonna 1949 museolautakunta teki kaupungille esityksen talon säilyttämiseksi. Museoasia nytkähti eteenpäin kuitenkin vasta 1950-luvulla, kun alueella toimineelle lastensuojeluvirastolle saatiin uudet tilat. Tämän jälkeen Qwenselin talon kohtaloa pohdittiin uudelleen ja päätettiin säilyttää talo omalla paikallaan. Kaupunki luovutti kolme Qwenselin talon huonetta historialliselle museolle. Samaan aikaan myös museo ja apteekkiala löysivät yhteisen sävelen ja apteekkimuseo päätettiin perustaa rakennukseen.

Ilkka Lappi