Juhannus starttaa perinteisesti suomalaisten lomakauden. Kaupungit tyhjenevät kansan suunnatessa maalle ja meren rannoille. Vaikka tarjonta niin tapahtumien kuin majoitusvaihtoehtojen puolesta on kasvanut, yhä useampi päätyy viettämään keskikesän juhlaa kaupungissa.

Yritysmaailma ei takavuosien tapaan enää sulkeudu juhannuksena. Kaupat ovat avoinna kautta juhannuksen, ravintolat anniskelevat ja joukkoliikenne toimii. Föli kuljettaa juhannuskansaa, myös yövuoroilla. Ja Fölin vesibussit seilaavat kaikkina pyhinä.

Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila korostaa valinnanvapautta.

– Tänä päivänä eletään individualismin aikakautta. Juhannuksena ei välttämättä enää suunnatakaan mökille, vaan jokainen tekee mieleisiään valintoja. Lomaa pidetään, kun se itselle sopii, ei maatalouden kalenterin mukaan.

– Sosiaalisuus on tärkeää kesälläkin. Halutaan vierailla kesätapahtumissa ja festivaaleilla. Tämä kesä on koronarajoitusten vuoksi varsin poikkeuksellinen, mutta aktiivisuutta korostava trendi on ollut havaittavissa jo vuosia.

– Kaupunkijuhannus on täysin verrannollinen tarjonnan houkuttelevuuteen. Kaupunkiin jääville löytyy Turussa runsaasti aktiviteetteja, eritoten Jokirannoilta. Juhannusaaton herkuttelut pitkän kaavan kautta, vierailut ravintolalaivoilla, rauhallinen piknik jokivene Lånalla tai vesibussiretki lähisaariin kuuluvat kaupunkilaisten rentoiluun, Malila luettelee.

Dynamon ja Kukan ravintoloitsija Jussi Lehtinen on samoilla linjoilla. Hän näkee kaupunkijuhannuksen alati kasvavana ilmiönä.

– Ihmiset puhuvat siitä yhä enenevissä määrin. Silloin ilmiö alkaa ruokkia itseään.

– Kaupunkijuhannus on mielestäni yhtä aikaa nuorten ja varttuneempien juhla

Kaupunkimiljöö tarjoaa niin stimulanssia kuin rauhalliseen keitaan. Öinen kaupunki luo varteenotettavan urbaanin vaihtoehdon maaseudulle.

– Toisin kuin vanhempansa, nuoret haluavat olla aktiivisia ja tavata toisiaan kesälläkin. Mitä monipuolisemmin erityylisiä paikkoja on auki, sitä varmemmin palveluja käytetään, sanoo Lehtinen.

Dynamo on pitänyt ovensa auki jo monena juhannuksena. Kävijöitä on Lehtisen mukaan riittänyt ja tunnelma ollut rento.

Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin näkee juhannuksen eri sukupolvet yhdistävänä juhlana. Uusvanha idea on suunnata Halistenkosken maisemiin melomaan intiaanikanootilla ja sup-laudalla.

– Kuralaan suuntautuvat melontaretket ovat suosittuja. Joenrannat ikiaikaiset maisemat rauhoittavat, niityillä käyskentelee hevosia ja lehmiä. Retken pituuden voi jokainen määrittää kuntonsa ja aikataulujensa puitteissa.

– Yrittäjät ovat luvanneet pitää toiminnan käynnissä koko juhannuksen ja 1830-luvulla rakennetussa Myllärintalossa itseleivottuja tuotteita.

Halistenkosken läheisyys helpottaa saavutettavuutta ja ohi kulkee useita Föli-vuoroja.

Timo Salmesmaa