Pienet mustat muurahaiset, virallisemmin sokerimuurahaiset tai mauriaiset, tunkevat nyt taloihin. Talon patiolaatoituksen alla, kivijalan halkeamissa tai lattian alla pesäänsä pitävät murkut ovat heränneet ja nyt ne tarvitsevat ruokaa. Mauriaiset ansaitsevat normaalisti leipänsä maataloustuottajina. Tarkemmin sanoen ne ovat eräänlaisia maitotilallisia. Mauriaiskommuuni pitää lehtikirvakarjaa, josta ne saavat ravintoa.

Aikaisin keväällä karja on vielä talviunilla, joten isännät hakevat korvikeravintoa ihmisiltä. Sellaiseksi kelpaa vaikkapa hunaja, ylipäätään mauriaiset pitävät kaikesta makeasta.

Jos ötökkäarmeijan ruokkiminen ei innosta, muurahaiset voi karkottaa helposti joko myrkyillä tai myrkyttömästi. Myrkytön muurahaisten torjuminen kannattaa aloittaa siivoamalla keittiön tasot ja roskiskaappi. Tasoilla ei saisi lojua pullan- tai leivänmuruja, roskiksesta kannattaa siivota ainakin kaikki hedelmien kuoret.

Tiedustele murkkujen reitti. Jos ne näyttävät käyttävän sillanpääasemana lattialistan rakoa, voi rakoon ripotella hieman kuivia kahvinpuruja. Kahvi karkottaa muurahaiset nopeasti. Jos vieraat tunkevat tupaan vaikkapa keittiön yläkaapin ja seinän raosta, ripottele vähän kahvinpuruja leveän teipinpalan keskelle ja taputtele teippi raon tukkeeksi. Teipistä ei ole vastusta muurahaisen terävälle kidalle, mutta teipissä oleva kahvi estää muurahaisia lähestymästä. Jos mahdollista, muurahaisten päälle voi kaataa kiehuvaa vettä, johon on sekoitettu reilusti saippuaa tai suolaa.

Kun muurahaisten kulku- ja sisääntuloväylät on tiedusteltu, ne voi miinoittaa ripottelemalla talkkia. Jostain syystä muurahaiset eivät halua kulkea sen yli. Kaneli toimii samoin kuin talkki. Sitä voi joko sirotella väylille tai siitä voi tehdä muurahaissuihkeen sekoittamalla kanelia veteen.

Koska murkut tunkevat sisälle makeiden ruokien toivossa, niille voi tehdä monenlaisia ansoja. Loukun voi virittää kaatamalla lasin puolilleen siideriä. Makea neste houkuttelee muurahaiset kiipeämään lasiin, mutta ne eivät pääse sieltä enää pois. Jos siideriä ei ole tarjolla, myös lämpimään veteen liuotettu hunaja toimii mainiosti, samoin sokeri tai aspartaami. Jos käytät aspartaamia, kaada laimentamatonta, aspartaamilla makeutettua mehutiivistettä laakeaan astiaan. Aspartaami myrkyttää muurahaiset hengiltä.

Jostain syystä muurahaiset inhoavat myös liitua. Vaikka se vähän erikoiselta kuulostaakin, voit taistella invaasiota vastaan piirtämällä liidulla viivat talosi ympärille. Muurahaiset eivät tahdo kulkea viivojen yli, vaan jättävät näin talon rauhaan. Toista aina sateen jälkeen. Kannattanee valita pihalaatoituksen värinen liitu.

Jos talossasi ei asusta kissoja tai jos haluat pitää myös vieraat kissat poissa, voit suihkuttaa sitruunasuihketta sisätiloissa muurahaisten karkottamiseksi. Temppu toimii myös rajatusti ulkotiloissa, jos tiedät, mistä kohtaa murkut taloosi tulevat.

Myös piparminttuöljy toimii. Sitä voi laittaa rajatusti kulkureiteille. Kaikkien nesteiden käytön suhteen kannattaa olla varovainen, esimerkiksi lastulevystä valmistetut keittiön kalusteet ja jotkin lattian pintamateriaalit eivät ehkä kestä niitä.

Jos päädyt myrkyttämään, valitse myrkkyrakeita tai syöttejä, joissa myrkky on sisäpuolella. Varmista silti, että lapset tai lemmikit eivät pääse myrkkyjä tutkimaan.

Näkemämme mustat muurahaiset ovat todennäköisesti mauriaisten lajiin kuuluvia työläismuurahaisia. Ne lähettää retkilleen kuningatar, joka elää jopa 15 vuotta. Sokerimuurahainen eli mauriainen on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa: ruohomättäissä, kukkapenkissä, laattojen, kivien ja laudankappaleiden alla tai sokkelin vieressä. Rakennuksissa ne asettuvat mielellään kivijalan halkeamiin ja koloihin sekä lattian alle. Sisään se tunkeutuu kevättalvella, keväällä ja kesällä ravinnonhakumatkoillaan.

Jos sokerimuurahaisia esiintyy myös talvella, se johtuu siitä, että pesä on joko talon rakenteissa, talon alla tai talon välittömässä läheisyydessä. Rakennuksen lämpö pitää tavallisesti horrokseen vaipuvat sokerimuurahaiset hereillä ympäri vuoden.

Lähteet: Hyönteismaailma.fi, Wikipedia.

Jarno Keskinen