Miksi suoliston hyvinvoinnin tueksi otettu probiootti toimii tai ei toimi?
Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta on jokaisella yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki. Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että suolistomikrobiston epätasapaino on yhteydessä lukuisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, liikalihavuuteen ja Parkinsonin tautiin.
Yleisimpiä epätasapainon aiheuttajia ovat antibioottikuuri ja akuutti ripuli. Antibiootit tuhoavat niin hyviä kuin pahojakin bakteereja suolistossa. Siksi antibioottikuurin rinnalle suositellaan yleensä probiootteja, jotka auttavat palauttamaan suoliston tasapainon. Probiootteja ei voi kuitenkaan niputtaa yhdeksi ryhmäksi, kuten usein virheellisesti tehdään.
Yksittäisen valmisteen vaikutus on täysin riippuvainen siitä, mitä mikrobikantaa siinä on käytetty. Viime vuosina eri sairauksien hoitoon tarkoitetut täsmäprobiootit ovat olleet kiivaan tutkimuksen ja tuotekehityksen kohteena.
Suolistosta puhutaan jopa ihmisen toisina aivoina. Niin suuri merkitys sillä on koko ihmisen hyvinvoinnille.Suolisto on täynnä erilaisia mikrobeja, joista suurin osa on bakteereja ja pienempi osa sieniä ja viruksia. Mikrobeja löytyy suolistosta yli tuhat eri lajia. Yhteensä mikrobimäärä painaa noin 1,5 kiloa, eli yhtä paljon kuin aikuisen maksa. Ne osallistuvat esimerkiksi immuunijärjestelmän toimintaan ja aineenvaihduntaan sekä tuottavat vitamiineja.
Suolistomikrobiomin koostumukseen voi itse vaikuttaa muun muassa ruokavaliolla, muilla elintavoilla sekä probioottien käytöllä. Probiooteiksi kutsutaan eläviä mikrobeja, joilla on oikein annosteltuna terveydelle edullisia vaikutuksia. Niitä on saatavana kapseleina, jauheina ja tippoina. Probiootteja lisätään myös elintarvikkeisiin, kuten meijerituotteisiin.
Arkikielessä moni puhuu probiooteista maitohappobakteereina. Suora rinnastus on kuitenkin virheellinen: kaikki maitohappobakteerit eivät ole probiootteja eivätkä kaikki probiootit ole maitohappobakteereita, vaan probioottina voi toimia myös esimerkiksi hiiva.
Lähes kaikki Suomessa myytävät probioottivalmisteet ovat bakteeripohjaisia. Niiden vaikutus perustuu joko yhteen bakteerikantaan tai useamman kannan yhdistelmään. Poikkeuksena ovat Saccharomyces boulardii -hiivalajia sisältävät valmisteet. Ranskalainen tiedemies Henri Boulard eristi kyseisen hiivakannan vuonna 1923 litsin ja mangostanin hedelmistä. Keksinnön pohjalta on kehitetty lääkeprobiootti Saccharomyces boulardii CNCM I-745, jota käytetään muun muassa antibioottiripulin ennaltaehkäisyyn. Muut itsehoitovalmisteet luokitellaan tällä hetkellä joko lääkinnällisiksi laitteiksi tai ravintolisiksi.
– Probioottien teho riippuu siitä, mitä mikrobikantaa niissä on käytetty. Eri mikrobikannat vaikuttavat elimistössä eri vaikutusmekanismein. Tämä aiheuttaa sekaannuksia jopa terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Valmisteiden eroja ei tunneta, vaan probiootit mielletään herkästi yhtenäiseksi ryhmäksi. Kärjistäen tämän voisi rinnastaa siihen, että kaikkien antibioottien uskottaisiin tepsivän kaikkiin bakteereihin, kuvailee Biocodexin lääketieteellinen asiantuntija Jenni Kononoff.
– On monia sairauksia, joiden syntyyn suolistomikrobiston epätasapainon uskotaan vaikuttavan. Yhteys on jo todettu muun muassa diabeteksen, masennuksen, liikalihavuuden ja Parkinsonin taudin osalta. Tällä hetkellä probioottitutkimuksessa kehitetään täsmäprobiootteja muun muassa näiden sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, Kononoff kertoo.
Eri mikrobikannoilla on tutkimuksissa todettu olevan erilaisia vaikutusmekanismeja. Esimerkiksi Bifidobacterium longum 35624 -mikrobikanta hoitaa tutkitusti ärtyvän suolen oireyhtymän (englanniksi: irritable bowel syndrome, IBS) oireita. Siksi sitä sisältävillä valmisteilla voi tukea FODMAP-ruokavaliota, jota pidetään IBS:n ensisijaisena hoitona.
FODMAP-hiilihydraattien karsiminen johtaa kuitenkin herkästi siihen, että suolistolle tärkeiden bifidobakteerien määrä vähenee entisestään. Suoliston hyvät bakteerit käyttävät FODMAP-hiilihydraatteja ravintonaan. Täsmäprobiootit palauttavat suolistoon sieltä hävinneitä mikrobeja, mikä auttaa suoliston mikrobitasapainon palautumisessa.
Vaikka seuraavan sukupolven täsmäprobiooteista odotetaan vielä läpimurtoa, jo nyt apteekkien myymillä probiooteilla on useimmilla omat käyttökohteensa. Moniin maitohappobakteerivalmisteisiin lisätään vitamiineja ja hivenaineita käyttötarkoituksen mukaan.
– Perusterveiden ihmisten ei tarvitse syödä probiootteja jatkuvasti varmuuden vuoksi. Probiootteja tulisi mieluummin käyttää tiettyyn käyttötarpeeseen. Oikea probiootti valitaan tarpeen mukaan. Valintaan voi pyytää apua apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta, Kononoff mainitsee.
Suurin osa voi käyttää probiootteja täysin turvallisesti ilman rajoituksia. Jos kuitenkin ihmisen immuunipuolustus on heikentynyt tai hänellä on keskuslaskimokatetri, kaikkien probioottien käyttöä tulisi välttää.
– Sinänsä probioottien pitkäkestoisesta käytöstä ei ole yleensä haittaa. Vaikutus lakkaa, kun käytön lopettaa. Probioottien sisältämät bakteerit tai hiivat eivät jää elämään ihmisen suolistoon pysyvästi. Ne auttavat vain palauttamaan tasapainon. Hiivat poistuvat elimistöstä kokonaan ja bakteerien määrä tasaantuu pian normaalille tasolle.
Mieti, mihin haet apua probiooteista. Eri valmisteet sisältävät eri mikrobikantoja, jotka sopivat eri tilanteisiin kuten ripulin hoitoon tai terveellisen ruokavalion lisäksi.
Suosi apteekeissa myytäviä probioottivalmisteita. Apteekeissa valmisteista on saatavilla enemmän tietoa kuin esimerkiksi ruokakaupoissa.
Tarkista, että pakkauksessa mainitaan käytetyn mikrobikannan nimi eli suku, laji ja kantanumero. Vasta kantanumero erottaa mikrobikannat toisistaan ja kertoo, että kyseinen mikrobikanta on tieteellisesti tutkittu.
Joissain valmisteissa on yhdistetty useampaa eri mikrobikantaa. Tämä ei tee valmisteesta automaattisesti tehokkaampaa. Jokaisella kannalla on oma vaikutusmekanisminsa.
Probioottien välisten erojen tunteminen on haastavaa terveydenhuollon ammattilaisillekin.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















