Vanhalinnan museon Makasiinissa on 1.12.–29.3. esillä lietolaisen keräilijän Jouko Tammen (1942–2011) laaja kokoelma Turun Kivipainon tuotteita 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti.

Näytteillä on muun muassa mainospainatuksia, etikettejä, koristepainatuksia ja pelikortteja. Tammen kokoelman lisäksi Turun yliopiston kirjasto on lainannut näyttelyä varten liikkeen 1800-luvun tuotteita; maisemagrafiikkaa sekä näytteitä Suomen vanhimmasta lastenlehdestä.

Tammi aloitti uransa Turun Kivipainon juoksupoikana 1950-luvulla. Hän eteni nopeasti painajaoppilaaksi, painajaksi ja ennen pitkää faktoriksi yhtiössä ja kun tehdas sulki ovensa 1978, Tammi perusti oman offset -painon samaan kiinteistöön. Kun tehdasrakennusta tyhjennettiin, Tammi pelasti paljon esineistöä joutumasta kaatopaikalle. Hän keräsi talteen mallikirjoja, mainospainatuksia sekä tilausarkistomateriaalia painolta, joka oli ollut merkittävä toimija Turussa jo yli sata vuotta.

Turun Kivipaino perustettiin vuonna 1850, kun turkulainen maalarioltermanni, Carl Gustaf Söderstrand sai privilegiot kivipainon perustamista varten. Söderstrand myi yrityksensä kolmen vuoden kuluttua litografilleen, Julius Schorningille ja painon nimeksi tuli Schörnings Litografiska Inrättning. Muutamien muiden omistussuhteiden vaihdosten jälkeen Åbo Stentryckeri Ab syntyi vuonna 1874.

1900-luvulle tultaessa turkulaisen painotalon pääartikkeleja olivat kirjat, rasiat, pelikortit sekä mainospainatukset. Turun Kivipaino painoi paljon etikettejä etenkin Turun seudun yrityksille. Se suurimpia asiakkaita olivat Rettig, Jalostaja, Hellas, Marli, Juselius, Turun Saippua sekä Auran panimo. Useimmat tehtaista ovat jo sulkeneet ovensa, mutta kokoelmasta voi saada aavistuksen Turun menneisyydestä tehdaskaupunkina.

1930-luvulla Turun Kivipainon myyntimenestykseksi nousivat posliinisiirtokuvat. Niitä vietiin Ruotsiin Gustavsbergiin ja Rörstrandiin sekä ennen sotia myös Tanskan, Belgian, Hollannin, Ranskan, Tsekkoslovakian ja USA:n tehtaisiin. Suomessa suurin asiakas oli Arabian posliinitehdas.

Nykyihmiselle kaikkein ikonisin Turun Kivipainon tuote lienee kuitenkin Turun Linna -korttipakka, jota painetaan edelleen, ei tosin enää Suomessa. Pelikortit olivat kuuluneet Turun Kivipainon päätuotteisiin vuodesta 1878 lähtien.

Kortit painettiin Turussa, mutta niiden piirustukset tilattiin Saksasta, Dondorf-nimisestä yhtiöstä, kunnes Saksan valtio takavarikoi liikkeen vuosikymmenen lopulla ja irtisanoi lisenssisopimuksen. Kivipainon oli löydettävä vaihtoehto saksalaisille kuville. Rainer Baer, Turun Kivipainon valokuvaaja kuvasi silloin Turun linnan maalauksia ja valokuvat sovitettiin pelikorttien hahmoihin. Klassiset Turun linna -pelikortit olivat syntyneet. Näyttelyssä voi ihailla myös eräitä niiden edeltäjistä.

Litografiatekniikan nopeus ja helppous loi aivan uudenlaisen kuvakulttuurin 1800-luvulla. Tehdessään kuvat edullisemmaksi, litografia toi ne yhä useamman saataville. Nykyinen kuvatulva sai alkunsa postikorteissa, sanomalehtikuvituksissa, opetustauluissa ja ennen kaikkea julisteissa ja mainoskuvissa, jotka leimaavat 1950-luvulla syntynyttä massa- ja kulutuskulttuuria.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)