Suomen Lääketieteen Säätiö on jakanut apurahoina yli kaksi miljoonaa euroa lääketieteelliseen tutkimukseen. Eniten apurahoja myönnettiin sydän- ja verisuonisairauksien sekä neurologisten sairauksien tutkimukseen. Turkulaisille tutkijoille myönnettiin useita apurahoja, joista merkittävimmän vastaanotti Jaakko Piitulainen.

Sydän- ja verisuonisairaudet ja neurologiset sairaudet ovat suurimmat tautiryhmät, joiden tutkimiseen Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi apurahoja vuonna 2019. Näille aloille myönnettiin noin 27 prosenttia apurahoista.

Seuraavaksi eniten apurahoja jaettiin syöpäsairauksien (13 %), naistentautien ja synnytysten (11 %) sekä muiden sisätautien (11 %) tutkimukseen.

Hakemuksia vastaanotettiin yhteensä 717. Apurahoja jaettiin 2 028 000 euron edestä 168 tutkijalle. Lääketieteen Säätiö pyrkii tukemaan erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita.

– On ilahduttavaa nähdä, miten suuressa suosiossa erityisesti aloitteleville tutkijoille suunnatut Eka- ja Kannustusapurahat ovat vuodesta toiseen, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Anne Remes.

Turkulaisille tutkijoille myönnettiin 19 apurahaa. Niistä merkittävin on 27 000 euron suuruinen 12 kuukauden tutkimusapuraha, joka myönnettiin Jaakko Piitulaiselle. Piitulainen tekee nielurisaleikkausmenetelmien vertailututkimusta.

Turkulaiselle Felix Helle myönnettiin 18 000 euron suuruinen kahdeksan kuukauden tutkimusapuraha. He tutkii ebola- ja marburg-filovirusten molekyylitason mekanismeja luontaisten immuunivasteiden estossa.

Lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu valtion tutkimusrahoitus (VTR) on pienentynyt 50 prosenttia vuosina 2010–17. Samaan aikaan myös kotimaisten yritysten lääketieteelliseen tutkimukseen myöntämä rahoitus on vähentynyt merkittävästi.

Lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa. Ratkaisu ei ole kestävä, sillä säätiörahoitus ei enää pitkään riitä paikkaamaan vajetta.

Valtion tutkimusrahoituksen raju supistuminen on pienentänyt erityisesti kliinisen tutkimuksen rahoitusta.

– Kliinisen tutkimuksen vähentyessä vaarana on, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu. Se heikentää suomalaisen terveydenhoidon kehitystä, Remes toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)