Perinteistä martinpäivää vietetään jälleen marraskuun 10. päivänä. Tämä moniulotteinen hieno juhlapäivä on monelta jäänyt unholaan, eikä sen alkuperää enää juuri tunneta. Suomeen on rantautunut erityisesti Yhdysvalloista erilaisia uusia kaupallisia juhlapäiviä, jotka ovat jyränneet alleen perinteiset juhlapäivät.

Protestanttisessa maailmassa martinpäivään liittyy uskonpuhdistaja Martti Lutherin (1483–1546) kunnioittamiseen. Katolilaisissa maissa muistetaan puolestaan piispa Pyhä Martinusta, joka haudattiin 11. marraskuuta.

Oikeamielisenä pidetty ja tavallisten ihmisten keskuudessa arvostettu Pyhä Martinus on jättänyt vahvan jälkensä myös Varsinais-Suomeen. Hänen mukaansa on nimetty Marttilan kunta ja hän on myös Raision suojeluspyhimys. Pyhä Martinus ratsastaa molempien vaakunoissa leikkaamassa miekalla viittaansa, josta hän ojensi puolikkaan armeliaasti eräälle kerjäläiselle.

Martinpäivän maallisempi puoli yhdistyy pakanallisempaan kekrin viettoon. Kyseessä on alun perin germaaninen sadonkorjuujuhla, jossa olennaista roolia näytteli hyvä ruoka ja juoma. Marttina teurastettiin kotieläimiä, joiden ei uskottu selviytyvän tulevan talven yli. Hanhesta tuli näin martinpäivän juhlapöydän pääherkku. Ruotsin Skånessa hanhesta imettiin vielä veret päälle ja varsinainen paisti sai rinnalleen veripohjaisen mustakeiton.

Suomalaisiin martinpäivän tarjoomuksiin kuului ehdottomasti myös makkara, johon saatiin liha juuri teurastetuista elämistä. Juhlapöydässä kuohui myös olut ja leivät ja leivonnaiset maistuivat. Juhlapäivän ohjelmaan kuuluivat myös Martinpäivän tulet, erilaiset Pyhä Martinus -aiheiset näytelmät ja kulkueet. Martinpäivä henki oli erityisen lämmin, sillä silloin sovittiin myös turhia riitoja ja autettiin lähimmäisiä.

Martinpäivänä päättyi nykytermein myös tilikausi. Vanha vuosi pantiin joka suhteessa pakettiin ja solmittiin uudet vuokrasopimukset sekä maksettiin palkat. Marttiin liitettiin myös paljon erilaisia uskomuksia ja sanontoja. ”Martti maita vahvistaapi” viittaa suoraan siihen, että maat alkoivat jäätymään.

Samoilla pakkasilla loppui myös kalastuskausi avovesillä. ”Martti maalle, karttu jäälle”, eli Marttina päästiin asettelemaan viittoja eli karttuja jääteille.

Heikki Möttönen