Työterveyshoitajien tiedollinen osaaminen työkykyriskien hallinnassa ja analysoinnissa on korkealla tasolla, mutta osaamisen soveltaminen käytännön tilanteisiin on vaativampaa, osoittaa TtM Johanna Sirkan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Tutkimuksessa kehitettiin uusi mittari työkykyriskien hallinnan ja analysoinnin osaamisen arviointiin.

Työkyky on keskeinen kysymys työelämässä pitkittyneiden sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyden ja työurien kestävyyteen liittyvien haasteiden vuoksi. Työterveyshoitajilla on tärkeä rooli työntekijöiden sen tukemisessa. He tunnistavat työkykyä uhkaavia tekijöitä, seuraavat työkyvyn muutoksia ja sairauspoissaoloja sekä osallistuvat varhaiseen tukeen ja työhön paluun tukemiseen yhteistyössä työntekijöiden, työnantajien ja muiden työterveyshuollon ammattilaisten kanssa.

Sirkan työterveyshoitajien osaamista käsittelevässä väitöstutkimuksessa työkykyriskien hallinnan ja analysoinnin osaaminen osoittautui moniulotteiseksi. Siihen kuuluvat objektiivinen tieto, oma arvio tiedollisesta osaamisesta, asenteet ja arvot sekä kyky soveltaa osaamista käytännön tilanteissa.

Valtakunnallisessa tutkimuksessa 200 työterveyshoitajan tiedollinen osaaminen oli korkealla tasolla. Vastaajat saivat keskimäärin 10,6 pistettä 12 mahdollisesta eli vastasivat oikein 88 prosenttiin kysymyksistä. Myös oma arvio tiedollisesta osaamisesta oli korkea, keskimäärin 8,2 asteikolla 1–10. Asenteiden ja arvojen keskiarvo oli 7,4 samalla asteikolla.

Selvin ero havaittiin tiedon ja sen käytännön soveltamisen välillä. Käytännön asiakastilannetta kuvaavan tehtävän eri vaiheissa 14–35 prosenttia työterveyshoitajista eteni suositellun toimintamallin mukaisesti. Osaamisen soveltaminen oli erityisen vaativaa sairauspoissaolojen hallinnassa ja työhön paluun tukemisessa.

– Työkyvyn tukemisessa ei riitä, että tietää, mitä pitäisi tehdä. Käytännön tilanteet vaihtelevat ja edellyttävät työterveyshoitajalta tiedon soveltamista, ammatillista harkintaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, Sirkka sanoo.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että työterveyshoitajien ammatillinen osaaminen tulee näkyväksi erityisesti koordinaatiota vaativissa tilanteissa. Työterveyshuollon erikoistumisopinnot ja työpaikalla kuvattu työkykyriskien hallinnan toimintamalli olivat yhteydessä vahvempaan osaamiseen. Myös pienempi asiakasmäärä oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen osassa käytännön tilanteista.

Haastattelututkimuksessa työterveyshoitajat pitivät työkykyriskien hallintaa ja analysointia työterveyshuollon keskeisenä tehtävänä. Työtä edistivät toimivat sähköiset työvälineet, riittävä aika, yhteistyö työnantajan kanssa, moniammatillinen yhteistyö ja työkokemus. Kiire, riittämättömät aikaresurssit ja tuottavuuspaineet puolestaan vaikeuttivat työn toteuttamista.

– Osaamisen kehittämisessä on tärkeää huomioida sekä ammattilainen että organisaatio. Koulutuksen lisäksi tarvitaan systemaattisia toimintatapoja, toimivaa yhteistyötä ja sellaisia toimintaedellytyksiä, jotka tukevat osaamisen soveltamista käytännössä, Sirkka toteaa.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin 40-osioinen Comp-WARMaA-mittari työkykyriskien hallinnan ja analysoinnin osaamisen arviointiin. Mittaria kehitettiin vaiheittain asiantuntija-arviointien ja pilottitutkimusten avulla sekä arvioitiin tilastollisin ja psykometrisin menetelmin.

Mittarin arvioinnissa saatiin lupaavia tuloksia, mutta samalla tunnistettiin jatkokehittämisen tarpeita. Mittari tuo esiin osaamisen eri ulottuvuuksia ja tarjoaa lähtökohdan osaamisen vahvuuksien ja kehittämistarpeiden järjestelmälliselle arvioinnille.

Väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa määrittelemällä, mistä työkykyriskien hallinnan ja analysoinnin osaaminen muodostuu ja kehittämällä mittarin sen arviointiin. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshoitajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa sekä työterveyshuollon toimintatapojen kehittämisessä.

Sirkka esittää väitöskirjansa Occupational health nurses’ competence in work ability promotion: Instrument and Evaluation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6. marraskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2).

Vastaväittäjänä on professori, TtT Outi Kanste (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori, TtT Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)