Turun yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että lukiolaiset rakentavat käsityksiään korkeakouluopinnoista monenlaisten tietojen, kokemusten ja mielikuvien pohjalta. Maantieteelliset mielikuvat ohjaavat sitä, mitkä kaupungit näyttäytyvät nuorille houkuttelevina ja mahdollisina opiskelupaikkoina.

Nuoret eivät valitse opiskelupaikkakuntaa vain koulutustarjonnan perusteella. Turun yliopiston yliopistotutkija Suvi Jokilan tuore tutkimus osoittaa, että nuoret hyödyntävät päätöksenteossa monenlaisia tietoja, kokemuksia ja mielikuvia. Jokila haastatteli Suomen Akatemian ja Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimuksessaan eteläisessä Suomessa asuvia pienten paikkakuntien lukiolaisia.

– Opintojen ohjauksessa on tärkeää tunnistaa, että nuoret pohtivat korkeakouluvalintoja hyvin erilaisista lähtökohdista. Kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia tietoja ja kokemuksia eri opiskelupaikkakunnista, mikä voi vaikuttaa siihen, minkälaisia opiskelupolkuja he ylipäätään pitävät itselleen mahdollisina, Jokila toteaa.

Jokilan mukaan tulisi pyrkiä varmistamaan, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus tutustua mahdollisimman laajasti erilaisiin opiskelupaikkakuntiin. Jotta tässä voidaan onnistua, tulee huomioida, miten moninaisista tietolähteistä nuoret hankkivat tietoa päätöksenteon tueksi. Myös eri tietolähteiden luotettavuutta on syytä tarkastella.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ihmissuhteilla on merkittävä rooli nuorten korkeakoulupohdinnoissa. Monet toivoivat löytävänsä opiskelupaikan suhteellisen läheltä kotipaikkakuntaansa, mutta eri puolilla Suomea asuvat sukulaiset ja ystävät laajensivat nuorten näkemyksiä mahdollisista opiskelukaupungeista.

Varteenotettavina vaihtoehtoina näyttäytyivät usein lisäksi sellaiset kaupungit, joissa nuoret olivat itse vierailleet. Esimerkiksi lomamatkojen tai harrastusten kautta syntyneet kokemukset saattavat tutustuttaa nuoria myös kaukana kotipaikkakunnasta oleviin kaupunkeihin. Kokemukset auttoivat nuoria hahmottamaan, millaisissa ympäristöissä he voisivat opiskella ja elää.

Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ollut yhtäläisiä mahdollisuuksia tutustua eri opiskelupaikkakuntiin ja muodostaa niistä käsityksiä. Niillä nuorilla, joilla oli vähemmän kokemuksia tai kontakteja eri puolilla Suomea, myös opiskelupaikkavaihtoehdot saattoivat näyttäytyä rajallisempina.

Nuorten pohdintoja ohjasivat myös erilaiset arkeen ja elämäntapaan liittyvät mieltymykset sekä opiskelijaelämään kohdistuvat odotukset. Osa pystyi kuvittelemaan tulevaisuutensa paremmin pienemmässä kaupungissa, kun taas toisia houkuttelivat suurten kaupunkien tarjoamat mahdollisuudet.

Lukiolaisista löytyi niitäkin, joille korkeakoulupaikan maantieteellinen sijainti oli toissijainen asia. Opiskelupaikan sijainnin merkitystä saattoivat vähentää esimerkiksi halutun alan koulutustarjonnan keskittyminen tietyille paikkakunnille tai alan opiskelupaikkojen kokeminen kilpailluiksi.

Tutkimuksen mukaan opintojen ohjaus tarjosi nuorille mahdollisuuksia tutustua eri opiskelupaikkakuntiin esimerkiksi korkeakouluvierailujen ja entisten opiskelijoiden kokemusten kautta. Parhaimmillaan opintojen ohjaus tukee opiskelupaikkakuntiin liittyvien mielikuvien rakentumista ja auttaa nuoria hahmottamaan erilaisia opiskeluvaihtoehtoja.

Jokilan tutkimus on julkaistu British Journal of Sociology of Education -tiedelehdessä. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia ja Koneen Säätiö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)