Suomessa astui syyskuun alussa voimaan kuluttajasuojalakiin tehty muutos, jonka myötä kulutusluottojen nimelliskoroille asetettiin 20 prosentin korkokatto. Samalla muiden lainakustannusten määrää rajoitettiin korkeintaan 150 euroon vuodessa. Korjauksen tarkoituksena on hillitä suomalaisten ylivelkaantumista.

Vaikka suurin osa asiantuntijoista suhtautui muutoksiin positiivisesti, kriittisimmät epäilivät luottofirmojen kiertävän lakia ja tekevän voittonsa jatkossa myöntämällä hakijoille suurempia lainoja pidemmillä laina-ajoilla.

Kuukausi lain voimaantulon jälkeen lainmuutoksen seuraukset ovat osoittautuneet myönteisiksi.

Lainanvälityspalvelu Rahoitu.fi:n omaan dataan perustuvan analyysin mukaan lakimuutos on näkynyt nyt otettujen kulutusluottojen nimelliskorkojen selvänä laskuna.

– Vertasimme lainojen korkoja 13 kuukauden ajalta ja huomasimme uuden korkokaton vaikutukset välittömästi. Kun keskimääräinen nimelliskorko oli vuoden 2019 elokuussa 19,87 prosenttia, oli se lainmuutoksen myötä laskenut syyskuussa 12,66 prosenttiin, Rahoitu.fi:n toimitusjohtaja Ivan Lazarevic toteaa.

Nimelliskoron laskun myötä suomalainen laina on nyt samalla tasolla esimerkiksi norjalaisten lainojen kanssa.

– Vielä kesäkuussa suomalaisilla kulutusluotoilla oli keskimäärin peräti kymmenen prosenttiyksikköä suurempi korko, mutta jo nyt olemme uudistuksen myötä samalla linjalla läntisen naapurimme kanssa, Lazarevic toteaa.

Ennen lainmuutosta osa asiantuntijoista ennusti korkosääntelyn myötä lainasummien kasvavan entisestään. Rahoitu.fi:n data ei tue tätä olettamusta.

– Analyysimme mukaan keskimääräisen lainasumma on ollut hienoisessa kasvussa koko vuoden ajan eikä lainmuutos ole tuonut tähän radikaalia muutosta. Tällä hetkellä keskimääräinen laina pyörii noin 10 000 euron tienoilla, Lazarevic kertoo.

Epäily laina-aikojen pidentymisestä on osoittautumassa vääräksi.

– Keskimääräinen laina-aika pyörii noin kahdeksan vuoden tienoilla edelleen. Pidempi laina-aika ei ole pelkästään negatiivinen asia, sillä se mahdollistaa lainan myös pienituloisille. Esimerkiksi useamman vanhan ja kalliin lainan yhdistäminen yhdeksi isommaksi lainaksi pidemmällä maksuajalla on järkevä ratkaisu, Lazarevic muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)