Sähköä tuotettiin Suomessa 67,5 terawattituntia (TWh= vuonna 2018, mikä on 2,5 TWh enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi vain vähän, mutta vuonna 2018 tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella 1,7 TWh enemmän sähköä kuin 2017.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiinkin enää 46,2 prosenttia sähköstä, kun vuonna 2017 uusiutuvien osuus oli 47,2 prosenttia. Kaukolämmön tuotanto kasvoi hieman (0,5 %), mutta teollisuuslämmön tuotanto kasvoi peräti 3,2 prosenttia.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö kauko- ja teollisuuslämmön tuotannossa pysyi suunnilleen ennallaan, mutta turpeen käyttö kasvoi 7% ja uusiutuvien energialähteiden 2,1 %. Kaukolämmöstä 53 % tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella, mutta teollisuuslämmöstä uusiutuvien osuus oli 75 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen sähkön ja lämmön tuotantotilastoon.

Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2018 oli 67,5 TWh eli miljardia kilowattituntia (kWh). Tuotanto kasvoi 2,5 TWh edellisvuodesta. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi vastaavasti 2,0 TWh, ollen vuonna 2018 87,5 TWh. Sähkön kokonaiskulutuksesta 77 prosenttia katettiin kotimaisella tuotannolla ja 23 prosenttia sähkön nettotuonnilla Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Sähkön nettotuonti supistui edellisvuodesta 2,4 prosenttia. Sähkön kotimaisesta tuotannosta 32 prosenttia perustui sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä 31,2 TWh. Uusiutuvien osuus sähkön tuotannosta oli 46 prosenttia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä tuotettiin vesivoimalla 42 prosenttia, tuulivoimalla 19 prosenttia ja melkein koko loppuosa puuperäisillä polttoaineilla. Ydinvoimalla tuotettiin 32 prosenttia, fossiilisilla polttoaineilla 16 prosenttia ja turpeella viisi prosenttia sähköstä.

Vesivoimalla tuotettiin sähköä 13,1 TWh, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vesivoiman osuus sähköntuotannossa vaihtelee vuosittain vesitilanteen mukaan. Vuonna 2018 uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkömäärä kasvoi hieman siitä huolimatta, että vesivoimalla tuotettu sähkömäärä väheni kymmenellä prosentilla.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön kokonaismäärän kasvu johtui suurimmaksi osaksi tuulivoimatuotannosta, joka kasvoi 22 prosenttia. Puuperäisillä polttoaineilla tuotettu sähkömäärä kasvoi myös selvästi (7 %).

Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkömäärä kasvoi 11 prosenttia ja turpeella tuotetun sähkön peräti 25 prosenttia edellisestä vuodesta. Kivihiilellä tuotetun sähkön määrä pieneni hieman, mutta vastaavasti muilla fossiilisilla polttoaineilla, etenkin maakaasulla tuotettiin 2018 selvästi enemmän sähköä kuin edellisenä vuonna.

Teollisuuden noususuhdanne näkyi sähkön (ja teollisuuslämmön) tuotannon kasvuna. Tämä yhdessä vesivoiman saatavuuden pienenemisen kanssa näkyi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön lisääntymisenä sekä sähkön tuotannon kasvuna yhteistuotantoa tehottomammalla erillistuotannolla.

Polttoaineilla tuotetun sähkön määrän kasvusta suuri osa johtuikin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun sähkön erillistuotannon kasvusta (1,1 TWh). Muu osa polttoaineilla tuotetun sähkön määrän kasvusta jakautui melko tasaisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen yhteistuotannon (0,7 TWh), sekä uusiutuvien polttoaineiden erillistuotannon (0,5 TWh) ja yhteistuotannon kesken (0,4 TWh). Uusiutuvista polttoaineista vain mustalipeällä (metsäteollisuuden puuperäinen jäteliemi) tuotetun sähkön määrä kasvoi selvästi.

Primäärienergian kokonaiskulutusta laskettaessa vesi-, tuuli- ja aurinkovoima sekä sähkön nettotuonti yhteismitallistetaan polttoaineisiin suoraan tuotetun sähkön mukaan (3,6 PJ/TWh). Ydinenergian kokonaiskulutus lasketaan 33 prosentin vakiohyötysuhteella tuotetusta ydinvoimasta (10,91 PJ/TWh).

Lauhdevoimaan sisältyy lauhdevoimalaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksien lauhdeosuudet sekä huippukaasuturbiinit yms. sähkön erillistuotanto.

Kaukolämmön tuotanto vuonna 2018 oli 38,5 TWh ollen 0,5 prosenttia edellisvuotta suurempi. Uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa pysyi ennallaan, mutta turpeen käyttö kasvoi edellisestä vuodesta seitsemän prosenttia.

Kaukolämmöstä selvästi alle puolet tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla. Valtaosa kaukolämmöstä tuotettiin puupolttoaineilla (33 %) ja kivihiilellä (20 %). Turve säilytti asemansa kolmanneksi tärkeimpänä energianlähteenä kaukolämmön tuotannossa. 15 prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin turpeella. Savukaasupesureilla ja muulla hukkalämmöllä (sisältää lämpöpumput) tuotetun kaukolämmön määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Niillä tuotettiin yhdeksän prosenttia kaukolämmöstä vuonna 2018.

Teollisuuslämmön tuotanto vuonna 2018 oli 55,2 TWh. Tuotanto kasvoi 3,2 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden tarpeisiin tuotetusta lämmöstä puolet tulee mustalipeästä. Kaiken kaikkiaan 75 prosenttia teollisuuslämmön tuotannosta perustui uusiutuviin polttoaineisiin. Teollisuuslämmön suurimpia käyttäjiä on metsäteollisuus, joka käyttää tuotannossaan omia polttoaineita, kuten mustalipeää ja muita puupolttoaineita. Kemian- ja metalliteollisuudessa osa lämmön käytöstä huomioidaan tilastoinnissa suorana polttoainekäyttönä, eikä se siten sisälly lämmön tuotantolukuihin.

Sähkön ja lämmön tuotantotilasto kattaa verkkoon kytketyn sähköntuotannon kokonaisuudessaan. Tilaston kattavuutta on parannettu lisäämällä kaukolämmön tuotantolaitoksia. Tästä johtuen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuosien tilastojen kanssa. Tilasto sisältää myös aurinkovoiman ja biokaasulla tuotetun pien-CHP:n. Tilasto kattaa vuodesta 2015 lähtien myös pienet lämpölaitokset eli kattaa kaiken kaukolämmön tuotannon. Tilasto ei kata kaikkea teollisuuslämpöä eikä niin sanottuja lähilämmön tuottajia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)