Ruoka-avun tarve kasvaa koko ajan Turussa ja Varsinais-Suomessa. Operaatio Ruokakassi, joka on 36 jäsenjärjestön ja seurakunnan yhteenliittymä, jakoi viime 1 351 tonnia ruokaa tarvitseville, siis lähes puolitoista miljoonaa kiloa.

Se tarkoittaa 187 000 ruokakassia eli kun kesäaikaa ei lasketa, niin jaossa on noin 4 000 ruokakassia joka viikko. Yksittäisten avuntarvitsijoiden määrää ei tiedetä tarkasti, mutta arvio on noin 5 000.

– Porukka kasvaa valitettavasti koko ajan, sanoi Operaatio Ruokakassin toiminnanjohtaja Jari Niemelä Hiljainen köyhyys -seminaarissa keskiviikkona.

Yhteisöruokailuissa jaettiin viime vuonna sen lisäksi noin 25 000 lämmintä ateriaa. Operaatio Ruokakassi jakaa ruokaa, vaatteita ja hygieniatuotteita kahden maakunnan ja 13 kunnan alueella. Operaatio on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 15–20 prosenttia vuodessa. Budjetti on kasvanut seitsemässä vuodessa 23-kertaiseksi. Kahdeksan kymmenestä avun saajasta pitää apua välttämättömänä.

Ruoka-aputyö ei ole enää pelkkää ruokakassien kuskaamista paikasta toiseen ja niiden jakamista. Vuotuisesta budjetista 41 prosenttia kohdistuu ruoka-aputyön kehittämiseen ja koulutukseen. Mukana oli viime vuonna noin 500 vapaaehtoista, jotka tekivät noin 105 000 tuntia ruoka-aputyötä. Palkattuja työntekijöitä on muutamia kymmeniä.

Ruokakassi on tehnyt yhteistyösopimuksen Vantaan Yhteisen pöydän kanssa. Sopimus on tekeillä myös Turun kaupungin kanssa.

– Meille sanotaan usein, että teemme hyvää työtä. Ristiriita on siinä, mutta teemme hyvää työtä, jota ei pitäisi olla edes olemassa, linjaa Niemelä.

Toiminnassa yhdistyvät ruoka-apu, hävikkiruoan kierrätys, yhteisöllisyys ja työllistäminen. Operaatiolla on 650 neliön toimisto- ja varastotila ja 130 neliötä kylmätilaa. Käytössä on kuorma-autoja, joilla ruokaa haetaan pääkaupunkiseudulta monta kertaa viikossa. Suurin osa tukkuliikkeistä, valmistajista ja maahantuojista on siellä.

Hävikkiruokaa haetaan Turun seudulla noin 50 kaupasta ja leipomosta kuutena päivänä viikossa. 85:stä kohteesta haetaan ruokaa harvemmin.

Niemelä arvioi, että ruokakassien arvo oli viime vuonna noin 5,1 miljoonaa euroa. Kun mukaan ynnätään se, mikä biojätteen kaatopaikkakuluissa säästetään, päädytään noin 5,3 miljoonaan euroon.

– Rahaa ei näy missään. Joku ajattelee, ettei toiminnalla ole mitään arvoa, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa.

Viime aikoina on keskusteltu siitä, että ruokajonot pitäisi piilottaa. Jonojen arvioidaan nöyryyttävän ruoka-apua tarvitsevia, mutta toisaalta kaikki eivät niitä haluaisi nähdä.

– Miten järjestää ruokajono niin, ettei ole jonoa, kysyy Niemelä.

Järjestöillä ei ole resursseja eikä tiloja avun muunlaiseen jakamiseen. Yhteisöruokailut eivät Niemelän mukaan korvaa ruokakassia edes avuntarvitsijoiden mielestä. Kaikki eivät halua tulla yhteisöruokailuihin.

– Jonoa ei pysty piilottamaan maan alle. Ruoan jakaminen pitäisi lopettaa kokonaan, jotta jonokin häviäisi.

Lasse Virtanen