Maarian altaan itäpuolella sijaitsevalta sillalta alkaa noin viiden kilometrin pituinen kivikautinen polku. Kivikautiselle polulle kannattaa varustautua hyvillä ulkoilukengillä, sillä sen maastoihin kuuluu niin liukkaita kallioita, ojan ylityksiä, kivikkoa, juurikkoja, savimaata kuin sorateitä.

Kivikautisen reitin varrella voi poiketa hieman reitistä Sipilänhaan alueella ja pysähtyä ihailemaan Korkeakalliolta maisemia, jotka avautuvat Maarian altaalle. Reitin varrella tulee vastaan myös kivi, jonka ympärille puu on kasvattanut juurensa. Lisäksi lenkin aikana voi pysähtyä ihmettelemään entisaikojen varakaivona toiminutta Hyllylähdettä.

Maarian kivikautinen polku on osa Paavon polkuja, joka on laaja polkuverkosto Turun ympäristössä.

Maariassa oli kivikaudella, 3 000 vuotta eaa., jopa satoja asukkaita. Maarian altaan läheisyydessä sijaitsee myös Kukonmäen muinaislähde, jonka arvioitu ikä on 5 000 vuotta. Äkölän muinaislähde puolestaan sijaitsee Maarian altaan keskiosassa, Äkölän krotissa. Sitä on pidetty alueella asuvien muinaisten ihmisten parantavana lähteenä, ja siellä vietetiin keskikesällä ja elokuussa aikoinaan elonkorjuujuhlia.

Noin 4,5 kilometrin pituinen Maarian allas valmistui 1980-luvun alussa, ja se toimii Turun kaupungin varavesilähteenä. Maarian altaan viereen voi jättää autoon. Sinne pääsee myös suoraan bussilla numero 22A. Pysäkki on Myllyoja, mistä on noin parisataa metriä reitin alkuun.

Autolla paikan päälle mentäessä kannattaa laittaa navigaattoriin osoite Paimalantie 369.

Altaalla on jokamiesoikeuksien perusteella mahdollista harrastaa myös vaikka melontaa. Luvallista on käyttää ilman polttomoottoria varustettuja vesikulkuneuvoja, kuten esimerkiksi soutuveneitä, jollia, kumiveneitä, purjejollia ja kanootteja. Veneen laskeminen on mahdollista muun muassa Turun kaupungin omistamilta maa-alueilta, joita ovat Äkölä, Åvikinranta ja Myllytorpanranta.

Maarian altaan yli pääsee Myllyojan terässiltaa pitkin.

Marianne Rovio