Yhtiömuotoinen palvelutuotanto on kokenut arvovaltakolauksen, kun vanhusten yksityisissä hoivakodeissa on ilmennyt suuria ongelmia. Yhtiöt on vedetty tilille, luottamus niihin on heikentynyt. Onko mutkia suoristettu liikaa?

Esimerkki onnistuneesta julkisomisteisesta yhtiöstä on ainakin toistaiseksi ollut Turun Seudun Vesi Oy (TSV), joka on onnistunut vesihuollon järjestämisessä. Puhdas vesi on yksi järjestäytyneen yhteiskunnan peruskivistä.

Viime viikolla vihittiin käyttöön Saramäen ja Parolanpuiston välinen runkovesijohto. Se on 7,5 kilometriä pitkä ja kulkee Saramäen kalliosäiliöstä Raisioon. Sitä pitkin johdetaan vesi Raisioon, Naantaliin ja Turun pohjoiseen painepiiriin. Runkovesijohdon kustannusarvio oli kymmenen miljoonaa euroa. Johto valmistui aikataulussaan ja alitti kustannusarvionsa 1,6 miljoonalla eurolla.

Yhtiö on kaupunkien ja kuntien omistama. Vesihuolto on ehkä erikoistapaus. Puhdas vesi, samoin kuin jätevesi, on luontainen monopoli, jossa toimitaan ilman kilpailutilannetta. Yhtiömuoto näyttää tehostavan toimintaa vaarantamatta yhteiskunnallisia palveluja.

Turun kaupunki on ollut etulinjassa yhtiöittämässä toimintaansa. Esimerkkejä Turun omistamista yhtiöistä ovat Kuntec ja Arkea. Kuntec tuotti viime vuonna tappiota, Arkean toiminta on herättänyt muutoin närää. Kunnallisia yhtiöitä on kritisoitu sekä vasemmalta että oikealta. Vasemmalla pelätään, että yhtiöittäminen on pelkkä välivaihe ja tavoitteena on yksityistäminen. Oikealla kysytään, miksi kunnan täytyy tuottaa itse palveluja ja nähdään, että kunnallinen yhtiö on pelkkä markkinahäiriö.

Virastoista tai laitoksista siirryttiin ensin liikelaitoksiin, sitten monissa tapauksissa osakeyhtiöihin. Keskustelua käytäneen jatkossakin siitä, mikä on kunnan rooli palvelujen tuottajana ja missä muodossa toimintaa pitäisi harjoittaa.

Turun lukuisat epäonnistuneet rakennusprojektit antavat aiheen pohtia, olisiko yhtiömuodosta voinut olla niissä konkreettista hyötyä.

Lasse Virtanen