EU:n rahoittama CWPharma-projekti tutkii lääkeainejäämiä kuudesta Itämeren alueen jokivesistöstä. Tavoitteena on saada nykyistä tarkempi käsitys Itämereen kulkeutuvien lääkeaineiden päästöistä ja päästölähteistä sekä lääkeaineiden määristä Itämeressä. Suomessa näytteitä on otettu Vantaanjoen vesistöstä.

– Näytteitä on otettu kuudesta jokivesistöstä ja useilta jätevedenpuhdistamoilta Latviassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Virossa. Näytteiden avulla arvioimme lääkeaineiden kokonaispäästöjä Itämereen, kertoo projektia johtava Noora Perkola Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

– SYKEn Helsingin laboratoriossa näytteistä analysoidaan kaikkiaan 80 eri lääkeainetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lääkeaineita analysoidaan näin laajasti ja systemaattisesti eri maista otetuista erilaisista ympäristönäytteistä. Näin saatavien vertailukelpoisten tulosten perusteella voidaan arvioida lääkeaineiden kokonaispäästöjä ja mahdollisia erityisiä päästölähteitä, niin sanottuja hot spoteja.

Ihmisten ja eläinten hoitoon käytettävät lääkeaineet voivat olla ympäristölle haitallisia. Itämeren suojelukomissio Helcomin vuonna 2016 valmistunut taustaraportti lääkeaineista ja niiden vaikutuksista Itämeressä nosti esiin useita asioita, joista tarvitaan lisää tietoa. Esimerkiksi lääkeaineiden päästöjä eri lähteistä ei vielä tunneta riittävän hyvin.

Näitä tiedollisia aukkoja CWPharma pyrkii paikkaamaan. Projekti selvittää esimerkiksi lääketeollisuudesta, sairaaloista, kaatopaikoilta, kalan- ja siipikarjankasvattamoilta sekä kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta ympäristöön mahdollisesti pääseviä lääkeaineita ja niiden määriä. Kohteet vaihtelevat maittain. Suomessa näytteitä on otettu jätevedenpuhdistamoilta, kaatopaikalta ja kalankasvattamolta.

– Jo nyt tiedetään, että ihmisten käyttämiä lääkeaineita löytyy yhdyskuntajätevesistä puhdistuksen jälkeenkin. Joitakin paljon käytettyjä lääkeaineita, esimerkiksi kodeiinia, on myös löydetty Itämeren kaloista. Silti tieto ympäristöön kulkeutuvien lääkeaineiden määrästä ovat vielä hyvin vähäistä, ja vielä vähemmän tiedämme siitä, mitä ne saavat ympäristössä aikaan.

– Kaikkein vähiten tiedetään eläinten lääkintään käytetyistä lääkeaineista. Sen takia olemme ottaneet näytteitä kalan- ja siipikarjankasvattamoiden lähivesistä sekä pelloilta, joiden lannoitteena on käytetty tuotantoeläinten lantaa.

Itämeren valuma-alueen lääkeainekuormituksen arvioinnin lisäksi CWPharma-hankkeessa arvioidaan ja kehitetään keinoja, joilla lääkeainepäästöjä voitaisiin pienentää. Niitä voisivat olla esimerkiksi lääkeaineita koskevan ympäristötiedon jakaminen tai ympäristöpäästöjen huomioiminen lääketehtaiden luvituksessa.

– Osa päästöjen vähentämiskeinoista on hyvin teknisiä, kuten jätevedenpuhdistamojen prosessien kehittäminen. Myös muilla keinoilla, esimerkiksi kotitalouksien lääkejätteen keräyksellä, on päästöjen kannalta suuri merkitys, Perkola sanoo.

CWPharma-hankkeen myötä parhaat päästöjä vähentävät käytännöt on tarkoitus saattaa laajasti eri toimijoiden tietoon. Hanke tuottaa tietoa, ohjeita, suosituksia ja koulutusta eri toimijoille, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoille, lääkäreille ja apteekeille, lääketeollisuudelle sekä lääketurvallisuuden ja ympäristönsuojelun viranomaisille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)