Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan mediaaniansio oli 3 220 ja keskiansio 3 631 euroa kuukaudessa vuonna 2017. Miesten mediaaniansiot olivat 3 650 ja naisten 2 851 euroa.

Parhaiten palkattuun kymmenykseen kuuluvat ansaitsivat vähintään 5 563 euroa kuukaudessa ja pienipalkkaisimman kymmenen prosentin ansiot olivat 2 149 euroa tai pienemmät. Säännöllisen ansion indeksin ennakoitu vuosinousu yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla oli 0,7 prosenttia vuonna 2017.

Naisten mediaaniansiot olivat 78 prosenttia miesten ansioista. Palkkaero on pysynyt viime vuodet lähes samana. Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista oli 51 prosenttia miehiä ja 49 prosenttia naisia. Parhaiten palkattu ikäryhmä oli 40–44-vuotiaat, johon kuuluvien mediaaniansiot olivat keskimäärin 3 600 euroa. Sukupuolten välinen palkkaero oli sitä pienempi, mitä nuoremmista palkansaajista oli kyse. Palkkaero oli suurimmillaan 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten ammattikirjo ja koulutustausta vaihtelee paljon. Noin kolmasosalla eli 32 prosentilla yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista korkein suoritettu tutkinto oli toiselta asteelta, mikä tarkoittaa joko ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa. Pelkkä ylioppilastutkinto oli kuudella prosentilla eli noin 45 000 yksityisen sektorin kuukausipalkkaisella.

Alemman korkeakouluasteen tutkinto oli 24 prosentilla ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinto 19 prosentilla. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniansiot olivat 3 359 euroa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 4 347 euroa.

Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden mediaaniansiot jäivät 2 620 euroon. Heistä ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ansiot olivat 2 563 euroa ja ylioppilaiden 3 000 euroa kuukaudessa. Perusasteen koulutuksen käyneiden mediaaniansiot olivat 2 647 euroa, mikä on enemmän kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Tämä johtuu siitä, että perusasteen käyneiden kanssa samaan luokkaan määritellään myös ne henkilöt, joiden koulutustieto on tuntematon. Aineistosta puuttuu ulkomailla suoritettuja tutkintoja sekä aivan vastikään suoritetut tutkinnot.

Kansallinen koulutusluokitus on uudistunut. Uuden koulutusalaluokittelun avulla saadaan esimerkiksi ICT-alan koulutuksia tarkasteltua helpommin yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi erikoisammattikoulutus on luokiteltu omaksi asteekseen erilleen toisen asteen koulutuksesta.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista 48 prosentilla eli noin puolella oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden tai tekniikan alan koulutus. Terveys- ja hyvinvointialoilta ja palvelualoilta valmistuneita oli molempia alle 10 prosenttia. Korkeimmat ansiot olivat tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen, luonnontieteiden sekä yhteiskunnallisilta aloilta valmistuneilla. Matalimmat ansiot olivat palvelualoilta valmistuneilla. Palkansaajien koulutustaustoissa näkyy sukupuolittainen segregaatio: esimerkiksi kasvatusaloilta valmistuneista palkansaajista oli 79 prosenttia naisia kun ICT- ja tekniikan alataustaisista naisia oli alle 20 prosenttia.

Tilastokeskuksen palkka-aineisto koostuu työnantajajärjestöjen sekä Tilastokeskuksen keräämistä tiedoista. Palkka-aineistossa oleville henkilöille yhdistetään Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tiedot.

Yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten yleisimpiä suoritettuja tutkintoja olivat liiketalouden tradenomin ja opistotasoisen liiketalouden merkonomin tutkinnot. Heitä oli yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista 14 prosenttia. Seuraavassa taulukossa on esitelty seitsemän kaikkein yleisintä tutkintoa yksityisellä sektorilla.

Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneista naisia oli 41 prosenttia. Lisäksi ylioppilastaustaisten miesten ansiot olivat selkeästi suuremmat kuin saman koulutustaustan omaavien naisten, joiden ansiot olivat 19 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Ylioppilastaustaiset toimivat yksityisellä sektoreilla eri ammateissa. Yleisimpiä ammattiryhmiä olivat myyjät, myyntiedustajat sekä varastotyöntekijät.

Erikoisammattikoulutuksen suorittaneita oli yksityisellä sektorilla kaksi prosenttia ja heidän mediaaniansionsa olivat keskimäärin 3 220 euroa kuukaudessa. Yleisimpiä olivat tekniikan ja johtamisen erikoisammattitutkinnot, majoitus- ja ravitsemisalan sekä kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnot. Henkilöt, joilla on sekä erikoisammattitutkinto että esimerkiksi korkeakoulututkinto, näkyvät aineistossa korkeimman suoritetun tutkinnon eli korkeakoulututkinnon suorittaneina.

Yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten suurimmat ammattiryhmät ovat asiantuntijat (31 prosenttia), erityisasiantuntijat (28 prosenttia) sekä palvelu- ja myyntityöntekijät (17 prosenttia). Lisäksi työskennellään toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöinä (10 prosenttia) sekä johtajina (5 prosenttia). Aineistossa on myös jonkun verran muihin ammattiryhmiin kuuluvia kuten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä.

Johtajien ammattiryhmässä parhaiten palkatun kymmenen prosentin joukko ansaitsi vähintään 10 000 euroa kuukaudessa, kun taas alimmin palkattu kymmenys sai korkeintaan 3 800 euroa. Parhaiten palkatun kymmenyksen ansiot olivat siten 2,6-kertaiset alimpaan kymmenykseen verrattuna. Myös erityisasiantuntijoiden palkkahajonta oli suurta: korkeimmin palkatut erityisasiantuntijat ansaitsivat 2,2 kertaa matalapalkkaisiin nähden. Toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä sekä palvelu- ja myyntityössä toimivien palkat erosivat toisistaan vähemmän: ylimmin palkattu kymmenys ansaitsi noin 1,7 kertaa sen, mitä matalimmin palkatut.

Myös sukupuolittain tarkasteltuna palkkaerot olivat johtajien kesken suurimmat. Naisjohtajien mediaaniansiot olivat 22 prosenttia pienemmät kuin miesjohtajien vastaavat. Asiantuntijanaisten mediaaniansiot olivat 17 prosenttia pienemmät ja erityisasiantuntijoiden 15 prosenttia pienemmät kuin miesten. Toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä sukupuolten mediaanipalkkojen ero oli yhdeksän prosenttia ja palvelu- ja myyntityössä seitsemän prosenttia.

Sukupuolten sisäisessä vertailussa miesten palkkojen keskinäinen vaihtelu oli suurempaa kuin naisilla. Parhaiten palkatut miehet eli yhdeksänteen desiiliin kuuluvat ansaitsivat 2,7-kertaisesti matalimmin palkattuihin. Vastaava suhde naisilla oli vain 2,3. Johtajien keskuudessa naisten palkat puolestaan vaihtelivat miesjohtajia enemmän. Naisjohtajien yhdeksännen desiilin palkka oli 2,7-kertainen ja miesjohtajien 2,5-kertainen ensimmäiseen desiiliin verrattuna.

Johtajien ansiotiedot eivät ole kaikilta osin kattavat, sillä Tilastokeskuksen palkka-aineistossa ei pääsääntöisesti ole ylimmän johdon palkkoja.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilasto kuvaa järjestäytyneiden yritysten noin 596 000 ja järjestäytymättömien yritysten noin 131 000 palkansaajaa. Tilaston lähteenä olevat palkkatiedot koostuvat järjestäytyneiden yritysten 466 000 ja järjestäytymättömien yritysten 39 000 palkansaajan tiedoista, jotka korotetaan tutkimuskehikon tasolle. Palkkatiedoista suurin osa on kerätty syyskuulta, joka on Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen viiteajankohta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palkkatiedot ovat kesäkuulta ja muut palkka-aineistot lokakuulta.

Tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan ansio sisältää kuukausipalkan, työaikalisät, luontoisetujen verotusarvon ja provision/myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Ylitöiden ja tulospalkkioiden osuutta ei lasketa tähän ansiokäsitteeseen. Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat. Osa-aikaisiksi luokitellaan palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on alle 90 prosenttia alan yleisestä työajasta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)